HIV-infektion aiheuttaja ja tarttuminen

HIV-infektion aiheuttaa ihmisen immuunikatovirus eli HI-virus. Se tarttuu suojaamattomassa yhdynnässä, veren välityksellä tai raskaana olevasta äidistä lapseen raskauden tai synnytyksen aikana. Jos HIV-infektiota ei hoideta, HI-virus heikentää elimistön puolustuskykyä vähitellen ja altistaa vaikeille infektioille.

HIV-infektion oireet

Alle puolet tartunnan saaneista saa noin 2–6 viikkoa tartunnan jälkeen ensioireita. Tämän niin sanotun ensitaudin oireina saattaa esiintyä muun muassa kuumetta, ihottumaa, päänsärkyä, ripulia ja lihaskipuja. Imusolmukkeet saattavat kasvaa ja aristaa.

HIV-infektio voi olla oireeton useita vuosia, joskus jopa yli vuosikymmenen. Vastustuskyvyn heikentyessä osalla potilaista alkaa esiintyä yleisoireita: laihtumista, ripulia, yöhikoilua, toistuvaa tai laajaa herpestä tai vyöruusua.

AIDS

Jos HIV-tartuntaa ei todeta ja hoideta ajoissa, infektio etenee oireiseen AIDS-vaiheeseen. Tartunnan saanut sairastuu epätavallisiin infektioihin tai tiettyihin virusten aiheuttamiin syöpiin. Tällaisia AIDS-sairauksia ovat muun muassa Pneumocystis-sienen aiheuttama, hitaasti kehittyvä keuhkokuume, tuberkuloosi ja ruokatorven hiivasieni-infektio. Oireet riippuvat siitä, mikä taudinaiheuttaja on päässyt heikentyneen puolustusjärjestelmän läpi.

Noin joka kymmenes tartunta todetaan vasta AIDS-vaiheessa. Suurin osa AIDS-sairauksiin sairastuneista pystytään parantamaan, mutta Suomessa menehtyy vuosittain muutama potilas vaikeiden AIDS-vaiheen sairauksien vuoksi. Nykyisen tehokkaan HIV-lääkityksen ansiosta suuri enemmistö HIV-tartunnan saaneista ei koskaan sairastu mihinkään AIDS-sairauteen tai saa muitakaan tartuntaansa liittyviä oireita.

Milloin HIV-testiin?

HIV-tartunta todetaan mittaamalla verinäytteestä HI-viruksen rakenteita tai vasta-aineita (HIVAgAb, ”HIV-testi”). Testi muuttuu positiiviseksi useimmiten muutaman viikon päästä tartunnasta. Negatiivista testiä pidetään luotettavana, kun se on otettu kolmen kuukauden kuluttua riskitilanteesta.

HIV-testiin kannattaa hakeutua herkästi vähäisenkin riskin perusteella. Jos testiin hakeudutaan vasta oireiden vuoksi, tartunta on usein edennyt jo pitkälle. HIV-testiä suositellaan myös aina, kun todetaan muu sukupuolitauti tai tuberkuloosi tai kun selvitellään vaikkapa epäselvää kuumeilua tai syytä suurentuneille imusolmukkeille.

HIV-testiin pääsee helposti ja tarvittaessa myös anonyymisti. HIV-testejä tehdään terveyskeskuksissa, yksityisessä terveydenhuollossa ja sukupuolitautien poliklinikoissa. Myös kolmas sektori (esim. Hivpoint) järjestää testausta. Apteekeissa ja Hivpointin verkkokaupassa on myös saatavilla suomenkielinen CE-hyväksytty kotitesti, jonka positiivinen tulos varmistetaan terveydenhuollossa.

HIV-infektion hoito

HIV-infektiota hoidetaan yhdistelmälääkityksellä, johon kuuluu useimmiten 2–3 eri lääkettä. Lääkeyhdistelmä estää viruksen lisääntymisen ja laskee veren HI-viruspitoisuuden niin matalalle tasolle, että se ei näy mittauksissa. Näin elimistön puolustuskyky pääsee palautumaan. HIV-lääkitys pitää yllä puolustuskykyä tai palauttaa heikentyneen puolustuskyvyn HIV-infektion vaiheesta riippumatta.

HIV-tartunta ei yleensä lyhennä elinikää. Tartunnan saanut voi elää tavallista elämää, esimerkiksi perustaa perheen ja hankkia lapsia.

Lääkitys valitaan yksilöllisesti, ja nykyiset lääkkeet ovat hyvin siedettyjä. Lääkkeet tulee kuitenkin ottaa säännöllisesti. Näin HI-virus ei kehitä vastustuskykyä käytetyille lääkkeille ja niiden teho säilyy. Lääkitys on elinikäinen ja maksuton.

Kun HIV-lääkitys aloitetaan, sen tehoa seurataan ensin tiheämmin. Näin nähdään, että veren HI-viruspitoisuus laskee odotetusti ja että lääkitys sopii käyttäjälleen. Ensimmäisen vuoden jälkeen suurin osa tartunnan saaneista käy vastaanottokäynneillä kahdesti vuodessa. Joka toinen käynti on usein etäkäynti.

Suomessa elää yli 3 500 HIV-tartunnan saanutta. Yli 90 % on tietoisia tartunnastaan. Heistä 95 % käyttää lääkitystä, ja 95 %:lla on hyvä hoitotulos, eli veren HI-viruspitoisuus on mittaamattoman matala.

HIV-tartunnan ehkäisy

HIV-seksitartunnan voi estää käyttämällä kondomia koko yhdynnän ajan. Huumeiden käyttäjän tulisi käyttää puhtaita pistosvälineitä. Äitien lääkehoidolla estetään syntyvien lasten tartuntoja. Kun äidillä on toimiva HIV-lääkitys, lapsen riski saada tartunta on alle 0,5 %.

HIV-positiivisen säännöllinen ja toimiva HIV-lääkitys estää viruksen tarttumisen eteenpäin, eikä henkilö ole tartuttava suojaamattomassakaan seksikontaktissa. Satunnaisessa seksissä suositellaan silti kondomin käyttöä muiden sukupuolitautien välttämiseksi.

HIV-tartunnan varhainen toteaminen estää jatkotartuntoja, koska suurin osa tartunnoista saadaan henkilöltä, joka on itse tietämätön tartunnastaan.

HIV-altistuksen jälkeen aloitettu neljän viikon mittainen HIV-lääkitys (PEP, post exposure prophylaxis) ehkäisee tartuntoja tehokkaasti, kun se aloitetaan mahdollisimman pian, mielellään kahden tunnin sisällä altistustapahtumasta. Estolääkityksen teho vähenee ajan kuluessa, mutta se voidaan aloittaa vielä 72 tunnin sisällä altistuksesta.

HIV-tartuntoja voidaan torjua myös etukäteen käytettävällä estolääkityksellä (PrEP, pre-exposure prophylaxis). Estolääkkeenä käytetään kahden HIV-lääkkeen yhdistelmää, jota otetaan joko päivittäin tai erillisen ohjeen mukaan jaksoittain. PrEP-estolääkityksen teho on yli 90 %. Estolääkitys edellyttää negatiivista HIV-testiä ennen aloitusta, lääkärin seurantaa, laboratoriokokeita ja sukupuolitautien testaamista noin kolmen kuukauden välein. Estolääkitys on julkisessa terveydenhuollossa käyttäjälleen ilmaista.