Syyt

Yöhikoilu voi liittyä moneen sellaiseen sairauteen tai tilaan, joka aktivoi tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston sympaattisen osan ja johtaa liikahikoiluun. Jos yöhikoilu johtuu sairaudesta, siihen useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka johtavat sairauden jäljille. Joskus sairauden alussa yöhikoilu voi olla ainoa oire. Usein yöhikoilulle ei tutkimuksissa löydy mitään syytä. Luonnollisia syitä yöhikoiluun voivat olla liian korkea makuuhuoneen lämpötila tai liian paksu peitto.

Vaihdevuosien hormonimuutokset. Naisilla oireet liittyvät vähentyneeseen estrogeenihormonin tuotantoon. Tällöin yleensä esiintyy myös kuumia aaltoja ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. Miehilläkin testosteronituotannon heikkeneminen saattaa lisätä hikoilutaipumusta.

Lihavuus. Yöhikoilua esiintyy ylipainoisilla enemmän kuin normaalipainoisilla. Osaksi se johtuu lihavuuden aiheuttamista sairauksista, esimerkiksi uniapneasta tai diabeteksesta. Myös huomattava lihavuus sinänsä ilmeisesti lisää taipumusta yöhikoiluun.

Runsas alkoholin käyttö. Alkoholi vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon, etenkin runsaasti käytettynä.

Uniapnea-oireyhtymä. Uniapnean oireita ovat yöhikoilun lisäksi voimakas kuorsaus ja hengityskatkokset sekä päiväajan väsymys.

Refluksitauti (mahansisällön nousu ruokatorveen). Refluksitautiin liittyy usein närästystä . Joskus sen ainoa oire on yöaikainen hikoilu.

Diabeteksen hermovaurio. Diabeteksen lisäsairautena esiintyy usein autonomisen hermoston häiriöitä (Diabeettinen neuropatia), joiden tyypillinen oire on hikoilu.

Lääkkeet. Moniin lääkkeisiin liittyy haittavaikutuksena liikahikoilua. Näitä ovat etenkin tietyt masennuksen ja muiden psyyken häiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet.

Kilpirauhasen liikatoiminta. Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilua esiintyy myös päiväaikaan. Hikoilun ohella esiintyy tavallisesti muita oireita: laihtuminen, tiheä sydämen syke ja usein löysät ulosteet.

Reumaattiset sairaudet. Joihinkin reumaattisiin sairauksiin voi liittyä ruumiinlämmön vaihteluista johtuvaa hikoilua. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi reumaattinen monilihassairaus polymyalgia rheumatica ja SLE.

Krooninen (pitkäaikainen) bakteeri- tai virustulehdus. Näitä ovat esimerkiksi tuberkuloosi, sydänläppien tulehdus ja HIV-infektio, jotka kaikki ovat harvinaisia. Näissä yöhikoilu voi olla ensimmäinen tai pääasiallinen oire.

Jotkin syöpämuodot. Imusolmukesyövässä ja kroonisissa leukemioissa yöhikoilu on tyypillinen oire. Muita oireita ovat väsymys ja suurentuneet imusolmukkeet. Nämä syöpämuodot ovat melko harvinaisia.

Sydänsairaus. Sydämen vajaatoiminnassa sydän joutuu makuuasennossa tavallista kovemmalle, mikä aiheuttaa yöhikoilua. Joskus sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihaksen hapenpuute on kivuton ja ilmenee pelkkänä hikoiluna.

Läheskään aina yöhikoiluun ei löydy tutkimuksista huolimatta mitään syytä. Luotettavia tutkimuksia siitä, kuinka usein yöhikoilun syynä on jokin sairaus tai muu hoidettavissa oleva syy, ei ole.

Milloin tutkimuksiin?

Yöhikoilu on useimmiten melko harmiton vaiva, eikä sen vuoksi automaattisesti tarvitse mennä tutkimuksiin. Toisaalta yöhikoilun syynä voi olla sairaus, joka tulisi hoitaa. Seuraavissa tilanteissa on aiheellista hakeutua tutkimuksiin viikon parin kuluessa:

• Yöhikoiluun liittyy muita oireita, esimerkiksi laihtumista, väsymystä tai lämmön nousua (lievää kuumetta).
• Selvä yöhikoilu on alkanut melko nopeasti, muutaman päivän tai viikon aikana.
• Yöhikoilu on jatkuvaa ja voimakasta (vuodevaatteet kastuvat).

Hoito

Jos yöhikoilun syyksi paljastuu sairaus, sen hoito parantaa tai lievittää hikoilua. Jos syynä ovat lääkkeet tai alkoholi, hoitona on lääkkeen vaihtaminen tai alkoholinkäytön vähentäminen. Vaihdevuosioireisiin liittyvä hikoilu voidaan tehokkaasti poistaa hormonihoidolla.

Kun yöhikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla makuuhuoneen lämpötilan alentamista ja peiton keventämistä. Ylipainoisella laihduttaminen yleensä auttaa.