Endokardiitiksi kutsutaan sydämen sisäisten rakenteiden eli sydänläppien ja sydämen sisäkalvon tulehdusta. Endokardiitissa bakteerit, joskus sienieliöt kulkeutuvat verenkierron mukana sydämeen, tarttuvat sen läppien sisäpinnoille ja aiheuttavat tulehduksen. Tulehduksen aiheuttavat esimerkiksi huonoista hampaista verenkiertoon päässeet bakteerit. Ne tarttuvat erityisesti aiemmin vioittuneisiin sydämen läppiin. Endokardiitille altistavat sekä ns. hankitut eli elinaikana kehittyneet läppäviat että synnynnäiset sydänviat. Bakteeritulehdus voi tulla myös sydämeen asennetun tekoläpän ympäristöön.

Endokardiitin syy

Sairaus voi saada alkunsa huonosti hoidetuista hampaista tai huonosti parantuneesta haavasta, mutta joskus myös hampaiden, nielun alueen, suoliston tai virtsateiden kajoavasta tai kirurgisesta toimenpiteestä. Tatuointi ja lävistykset voivat suurentaa endokardiitin vaaraa sellaisilla henkilöillä, joilla on synnynnäinen sydän- tai läppävika. Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa endokardiitille. Monilla sairastuvista ei kuitenkaan ole tiedossa mitään läppä- tai muuta sydänvikaa eikä altistavaa vammaa tai toimenpidettä.

Endokardiitin oireet

Oireet vaihtelevat sen mukaan, millainen bakteeri tulehduksen aiheuttaa. Useimmiten endokardiitin aiheuttaa stafylokokkibakteeri. Tällöin sairaus on nopeasti etenevä eli akuutti kuumesairaus, johon liittyy samanlaisia oireita kuin verenmyrkytykseen eli sepsikseen. Joskus endokardiitti on subakuutti eli hitaasti etenevä sairaus, jolloin aiheuttajana on streptokokkibakteeri. Oireina ovat päiviä ja viikkoja kestävä pitkittynyt kuumeilu, yleinen sairauden tunne, laihtuminen ja yöhikoilu.

Tulehdus voi aiheuttaa läppään vuotovian. Läppävika voi johtaa nopeasti sydämen vajaatoimintaan. Tällöin oireena on kuumeilun ohella hengästyminen vähäisessäkin rasituksessa ja suorituskyvyn lasku. Hoitamattomassa endokardiitissa sydämestä verenkiertoon pääsevät tulehdusjätteet voivat aiheuttaa mm. keskushermoston oireita, nivelkipuja tai ihomuutoksia.

Endokardiitin tutkimukset ja hoito

Sairaus kohottaa huomattavasti veren tulehduskoearvoja (ks. Lasko ja CRP), ja useimmiten veren bakteeriviljelyssä löytyy aiheuttajabakteeri. Läppävika aiheuttaa usein sydämeen stetoskoopilla kuultavan sivuäänen, jonka toteaminen on tärkeää tutkimusten ja hoidontarpeen arvioinnissa erityisesti kuumepotilailla. Läppätulehdus voidaan usein todeta sydämen ultraäänitutkimuksella (kaikututkimuksella). Tekoläppäpotilaiden ja läppävikoja tai synnynnäistä sydänvikaa sairastavien potilaiden on syytä hakeutua lääkärintarkastukseen, jos kuumesairaus kestää yli kolme päivää. Tahdistinpotilailla endokardiittiin sairastumisen vaara on suurentunut vain muutamien viikkojen ajan tahdistimen asennuksen jälkeen.

Endokardiitti on hoitamattomana hengenvaarallinen sairaus. Se tutkitaan ja hoidetaan aina sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla, jota jatketaan sairaalassa tai kotona useita viikkoja. Osalle potilaista joudutaan tekemään läppäleikkaus.

Endokardiitin ehkäisy

Jos henkilöllä on suurentunut alttius läppätulehduksiin, hänen tulee huolehtia hyvin ihon ja suun hygieniasta ja hampaiden hoidosta. Haavatulehdusten välttäminen on tärkeää. Lisäksi näille henkilöille annetaan joidenkin hammas- ja muiden toimenpiteiden yhteydessä ennaltaehkäisevästi antibioottia. Tällaisia ennaltaehkäisevää antibioottia eli endokardiittiprofylaksia tarvitsevia potilasryhmiä ovat seuraavat:

  • Sydänläppäleikkauksessa tai katetrilla on asetettu läppäproteesi tai on käytetty keinomateriaaleja sydänvian korjausleikkauksessa.
  • Potilas on aikaisemmin sairastanut läppätulehduksen (endokardiitin).
  • Potilaalla on korjaamaton syanoottinen (sinisyyttä aiheuttava) synnynnäinen sydänvika tai vain osaksi korjattu sydänvika.
  • Ensimmäisen 6 kuukauden aikana potilaille, joille on tehty leikkaus synnynnäisen sydänvian vuoksi

Edellä mainituille potilasryhmille käytetään ehkäisevää antibioottia seuraavien toimenpiteiden yhteydessä:

  • hampaisiin ja ikeniin kohdistuvat toimenpiteet, joihin yleensä liittyy ienverenvuotoa (hampaan poisto, juurihoito, jossa kajotaan juurenkärkeä ympäröivään kudokseen yms.; ks. Sydänläppätulehduksen (endokardiitin) ehkäiseminen suun toimenpiteissä)
  • hampaiden tukikudosten puhdistus (esim. ikenen sisäisen hammaskiven poisto)
  • poskiontelon huuhtelu
  • nielu- tai kitarisan poistoleikkaus
  • keuhkoputkien tähystys jäykällä tähystimellä
  • keuhkoputkien tähystys, jos otetaan koepala

Ehkäisevää antibioottia ei tarvita esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä: hampaan paikkaaminen, suuhun tehty puudutus, hammasproteesin sovitus, hampaiston pastapuhdistus, keuhkoputken tähystys (bronkoskopia), jossa ei oteta koepaloja, mahalaukun tähystys (gastroskopia), paksusuolen tähystys (kolonoskopia), virtsarakon kautta tehty eturauhasleikkaus, gynekologiset toimenpiteet, synnytykset, luomenpoisto.

Kirjallisuutta

  1. Turpeinen A. Endokardiitti. Kirjassa: Mäkijärvi M, Kettunen R, Kivelä A, Parikka H, Yli-Mäyry S (toim.). Sydänsairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2014 (sähköinen versio: Terveysportti/Pitkäaikaissairaudet-tietokanta [vaatii käyttäjätunnuksen]).
  2. Endokardiitti. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 895-910.