Yleistä

Refluksitaudissa mahansisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita (useimmiten närästystä ja mahansisällön takaisinvirtausta) sekä osalle potilaista ruokatorven limakalvovaurion. Monilla lievää takaisinvirtausta tapahtuu silloin tällöin ilman, että kyseessä on varsinainen tauti. Refluksitauti voidaan todeta, jos refluksioireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa ja elämänlaatu heikkenee oireiden takia. Refluksitauti on yleinen. Länsimaissa refluksitaudin oireita esiintyy noin 30 %:lla aikuisväestöstä.

Pitkittyessään ja hoitamattomana refluksitauti voi aiheuttaa lisäsairauksia. Lisäsairauksia ovat ruokatorven kurouma ja haava sekä Barrettin ruokatorvi, jossa normaali ruokatorven limakalvo on korvautunut toisentyyppisellä limakalvolla.

Refluksitaudin oireet

Yleisin oire on närästys eli rinnanaluspolte. Se ilmenee epämiellyttävänä polttavana tunteena rintalastan takana. Närästystä esiintyy tyypillisesti etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Usein rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholijuomat ja happamat mehut lisäävät närästystä, samoin kuin kumartelu ja kiristävät vaatteet.

Toinen pääoire on karvaan mahansisällön nousu suuhun. Hapanta mahansisältöä voi nousta nieluun asti, mikä saattaa aiheuttaa palan tunnetta, nielemisen vaikeutta tai äänen käheyttä. Joskus esiintyy yskää tai hampaiden kiillevaurioita.

Refluksitaudin syyt

Refluksitauti johtuu melkein aina ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Sen seurauksena mahalaukun hapanta sisältöä pääsee ruokatorveen ja usein nieluun asti. Mahan sisäpintaa verhoava limakalvo kestää hyvin happoa, mutta ruokatorven limakalvo on sille herkkä. Tiheään toistuvat "happohyökkäykset" voivat vahingoittaa ruokatorven limakalvoa ja aiheuttaa lisäsairauksia.

Sulkijalihaksen toimintaa heikentävät rasvainen ruoka ja tupakointi. Ylipaino lisää selvästi refluksia ja siihen liittyviä oireita. Raskaus ja vähentynyt syljeneritys altistavat refluksitaudille.

Myös palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Palleatyrä syntyy pallealihaksessa sijaitsevaan aukkoon, jonka kautta ruokatorvi kulkee. Jos aukko löystyy, mahalaukun yläosa voi tunkeutua sen kautta osittain rintaontelon puolelle, jolloin syntyy palleatyrä. Etenkin vaikeaa refluksitautia sairastavilla todetaan yleensä myös palleatyrä. On kuitenkin huomattava, että palleatyrä ei läheskään aina aiheuta refluksitautia.

Refluksitaudin itsehoito

• Koska ylipaino lisää refluksia ja närästystä, laihduttamalla voidaan selvästi ehkäistä ja hoitaa oireita. Pienikin painonlasku on tehokas apu.
• Runsas ruokamäärä lisää mahansisällön virtausta ruokatorveen. Siksi on syytä välttää reiluja aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Refluksioireita aiheuttavien ruokien ja juomien välttämistä tai vähentämistä suositellaan kokeiltavaksi. Oireita aiheuttavat esimerkiksi kahvi, kaakao, kolajuomat, suklaa, voimakkaasti maustetut ja happamat ruoat, sitrushedelmät ja rasvainen ruoka. Refluksitaudin ravitsemushoidosta on oma artikkelinsa.
• Tupakointi kannattaa lopettaa, koska se haittaa sulkijalihaksen toimintaa.
• Alkoholin runsasta käyttöä on syytä välttää, koska se ärsyttää mahalaukkua.
• Jos esiintyy yöllisiä oireita, sängyn pääpuolta kannattaa korottaa 15–20 cm (kiilatyynyt, koroke sängyn jalkojen alle, moottorisänky).
• Kohtuullinen liikunta voi lievittää oireita.
• Ohimenevää närästystä voidaan hoitaa ilman reseptiä apteekista saatavilla lääkkeillä. Närästyslääkkeistä on oma artikkelinsa.
• Lisää ravitsemushoidosta voit lukea artikkelista Refluksitaudin ravitsemushoito.
• Raskauden aikana refluksitaudin hoitoon suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä elintapahoitoja. Nukkuminen vasemmalla kyljellä ja kohtuullinen liikunta saattavat lievittää refluksioireita.

Milloin hoitoon?

Närästyksen vuoksi on syytä hakeutua hoitoon seuraavissa tilanteissa:

• Oireet alkavat ensi kertaa yli 50-vuotiaana.
• Oireet ovat jatkuvia, toistuvia tai voimakkaita tai kipu säteilee vatsasta selkään.
• Ilmenee anemiaa, verisiä oksennuksia tai verisiä ulosteita.
• Närästyksen ja rintalastan takaisen polttelun lisäksi ilmenee muunlaisia kipuja vatsan tai rinnan alueella.
• Närästyksen tunne liittyy rasitukseen tai rasitus pahentaa oireita.
• Ilmaantuu muita merkittäviä oireita, esimerkiksi nielemiskipua tai vaikeutta niellä, laihtumista ilman syytä, pahoinvointia tai oksentelua.
• Itsehoito ei auta.
• Rintalastan alaosassa tuntuu äkillistä huomattavaa kipua uutena oireena – tämä on syy hakeutua heti hoitoon, sillä joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla.

Refluksitaudin hoito

Lääkkeettömät hoidot kuuluvat kaikkien refluksitautia sairastavien hoitoon.

Jos närästysoire on selvä, ei esiinny vakavia oireita (esim. nielemisvaivat, oksentelu, laihtuminen) ja potilas on alle 55-vuotias, lääkäri voi aloittaa lääkityksen ilman lisätutkimuksia. Jos oireilu ei parane, uusiutuu pian hoidon jälkeen tai esiintyy vakavia oireita, tehdään muita tutkimuksia. Perustutkimus on mahalaukun tähystys eli gastroskopia, jossa nähdään mahalaukun ja ruokatorven tila. Erityistutkimuksena tehdään joskus ruokatorven toimintaa selvittäviä tutkimuksia, kuten ruokatorven happamuuden rekisteröinti ruokatorveen asetetun pienen anturin avulla.

Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä, joista protonipumpun estäjät (PPI) ovat tehokkaimpia. Lääke otetaan 30–60 minuuttia ennen aamiaista. Lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin 8–12 viikon ajan. Kahdeksan viikon hoidon jälkeen annosta yleensä asteittain pienennetään, minkä jälkeen lääkkeen käyttö lopetetaan.

Refluksitauti on usein krooninen eli pitkäaikainen. Useimmilla oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkityksen lopettamisesta. Tällöin voidaan tapauskohtaisesti käyttää lääkkeitä vain tarvittaessa tai uusia lyhyt lääkehoitojakso. Osa voi tarvita lääkkeitä pidempäänkin. Pitkäaikaishoidossa käytetään pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Hyvin pitkiä PPI-lääkehoitoja pyritään välttämään, koska niihin liittyy haittoja, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymishäiriöitä ja tulehduksia.

Vaikeimmissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun ruokatorven tulehdus ei parane lääkkeillä, refluksitautia on mahdollista hoitaa leikkauksella. Yleisin leikkaustekniikka on ns. Nissenin fundoplikaatio, jossa mahalaukun yläosasta muodostetaan eräänlainen mansetti ruokatorven alaosan ympärille, mikä estää takaisinvirtauksen (kuva ). Leikkauksen pitkäaikaistulokset ovat hyvät.

Refluksitaudin ehkäisy

Refluksitaudin syntyä voidaan huomattavasti vähentää säilyttämällä normaali paino, lopettamalla tupakointi, välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä ja vähentämällä rasvaisten ruokien käyttöä.