Äkillinen voimakas vatsakipu

Äkillisellä vatsakivulla, jota kutsutaan myös nimellä "akuutti vatsa", tarkoitetaan äkillisesti alkanutta ja voimakasta vatsakipua, joka mahdollisesti edellyttää päivystysleikkausta tai muuta toimenpidettä. Kipu ei ohitu muutamassa tunnissa vaan yleensä vähitellen voimistuu. Kipu on yleensä uudenlaista eli sellaista, jota henkilö ei ole aikaisemmin kokenut.

Äkillinen vatsakipu voi johtua monista eri syistä, joita on esitelty omassa artikkelissaan Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa). Yleisohje on, että äkillisen ja uudenlaisen vatsakivun vuoksi on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon välittömästi vuorokaudenajasta riippumatta.

Toistuvan tai pitkäaikaisen vatsakivun syitä

Tässä kuvataan yleisimmät tilanteet ja sairaudet, joiden yhteydessä ilmenee pitkäaikaisia tai toistuvia vatsakipuja. Vatsakivun sijainnista ja luonteesta voidaan summittaisesti päätellä sen taustalla oleva sairaus, mutta läheskään aina nämä tiedot eivät riitä. Yleensä tarvitaan lisätutkimuksia vatsakivun syyn selvittämiseksi.

"Ruuansulatusvaivat" (dyspepsia) ovat ylävatsalla tuntuvia toistuvia vaivoja, jotka ilmenevät aterian jälkeisenä poikkeavana täyteläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, nipistelyinä tai kipuna ja joskus pahoinvointina. "Ruuansulatusvaivat" voivat olla toiminnallisia eli niiden syyksi ei paljastu mitään rakenteellista ruuansulatuskanavan häiriötä. "Ruuansulatusvaivojen" taustalta voi löytyä myös jokin elimellinen syy, esimerkiksi refluksitauti, keliakia, mahahaava tai oireileva sappikivitauti. Nuorilla hyvänlaatuiset toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä. Ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS) esiintyy toiminnallisia vatsavaivoja: vatsan turvottelua ja eri puolilla vatsaa tuntuvia kipuja, joihin liittyy suolen toimintahäiriöitä, ummetusta tai ripulia tai molempia vuorotellen.

Närästys tarkoittaa polttavaa tunnetta ylävatsalla tai rintalastan takana. Närästystä esiintyy usein ruokailun jälkeen ja makuuasennossa, minkä vuoksi se vaivaa usein yöllä. Katso myös Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen).

Ummetus on toiminnallinen vaiva, joka voi aiheuttaa vatsakipua. Ummetuksen aiheuttama kipu laukeaa ulostamisen jälkeen. Jos tilanne ei laukea, vatsakipu voi olla voimakastakin.

Mahatulehdus ja "mahahaava" eli ulkustauti. Molemmissa esiintyy usein närästystä ja sen lisäksi vaihtelevia kipuja ylävatsalla. Usein kipua ilmenee öisin vatsan ollessa tyhjä, ja syöminen helpottaa kipua. Oksennuksia voi esiintyä. Oireiden voimakkuus vaihtelee, monilla oireet voivat olla yllättävän vähäisiä tai mahatulehdus voi olla täysin oireetonkin. Katso artikkeli Peptinen ulkustauti ("mahahaava").

Keliakiassa tiettyjen viljalaatujen nauttiminen vahingoittaa ohutsuolen limakalvoa, minkä seurauksena ravinto imeytyy huonosti. Yleisimpiä keliakian oireita ovat löysät ulosteet, ilmavaivat ja laihtuminen, mutta myös erityyppisiä vatsakipuja esiintyy.

Laktoosi-intoleranssi. Maitosokeri ei imeydy laktoosi-intoleranssissa, minkä seurauksena esiintyy ilmavaivoja ja mahan nipistelyä muutama tunti maitotuotteiden nauttimisen jälkeen.

Ilmavaivat. Myös muusta syystä johtuva, runsas kaasun kertyminen suolistoon eli ilmavaivat voivat aiheuttaa vatsakipua.

Tulehdukselliset suolistosairaudet. Yleisimmät ovat haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti. Molemmissa esiintyy viikkokausia jatkuvaa ripulia, joka voi olla veristä, ja kramppimaisia vatsakipuja. Näihin voi liittyä yleisoireita, kuten laihtumista ja kuumeilua. Mikroskooppiseen koliittiin liittyy pitkäaikainen tai toistuva ei-verinen ripuli sekä vatsavaivoja, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja.

Gynekologiset syyt. Alavatsalle paikallistuvia vatsavaivoja voi esiintyä monien eri synnytinelinten sairauksien yhteydessä. Kuukautisiin liittyvät kivut ovat yleisiä. Alkuraskaudessa voi esiintyä lievää alavatsakipua. Artikkelissa Äkillinen gynekologinen alavatsakipu kuvataan tavallisimpia gynekologisia vatsakivun syitä.

Psyykkinen syy. Osa ihmisistä "reagoi vatsallaan" esimerkiksi jännittäviin tai stressaaviin tilanteisiin, mikä voi ilmetä vatsakipuina.

Vatsan ulkopuolinen syy. Joskus vatsan alueella tuntuva kipu voi olla merkki vatsan ulkopuolella olevasta sairaudesta. Esimerkkinä on sepelvaltimotauti, jossa joskus ruumiilliseen rasitukseen liittyvä kipu tuntuu ylävatsalla.

Kasvaimet. Joskus ruuansulatuselimen tai suoliston alueella oleva kasvain voi oireilla vatsakipuina. Kasvaimet voivat olla hyvän- tai pahanlaatuisia. Ruuansulatuselinten kasvainten aiheuttamat oireet vaihtelevat kasvaimen laadun, sijainnin ja koon perusteella. Katso Ruuansulatuselinten kasvaimia ja Suolistosyöpä (ohutsuolen ja paksusuolen syövät).

Vatsakivut voivat liittyä pitkittyneeseen eturauhastulehdukseen, virtsarakon kipuoireyhtymään, lantionpohjan kiputilaan ja vatsan alueeseen kohdistuneen leikkauksen seurauksena syntyneisiin kiinnikkeisiin.

Vatsan alueen hermopinne. Yksi pitkittyneen vatsakivun syy on mahan seinämän ihohermon pinne. Se voi syntyä vyöruusun, leikkaushaavan, vatsaan kohdistuneen vamman, diabeteksen tai lihavuuden seurauksena. Kipu tuntuu useimmiten alavatsalla hyvin paikallisesti, ja se pahenee kävellessä, istuessa, yskiessä ja kehoa taivuttaessa. Yleensä vatsasta löytyy sormenpäällä koetettaessa arka kohta. Kipua voidaan hoitaa puuduttamalla. Joskus tarvitaan leikkaus, jossa pinteessä oleva hermo vapautetaan. Sairaudesta käytetään lyhennettä ACNES (Anterior Cutaneous Nerve Entrapment Syndrome).

Parasiitit voivat aiheuttaa vatsakipua. Katso artikkeli Suoliston matotaudit.

Monet lääkkeet, esimerkiksi tulehduskipulääkkeet ja metformiini, voivat aiheuttaa mahasuolikanavan haittoja ja vatsakipuja. Lääkärin kanssa on syytä keskustella, jos epäilee lääkityksen olevan vatsakivun taustalla.

Milloin tutkimuksiin?

Muutaman tunnin kestävien ja ohimenevien vatsan nipistelyjen tai kramppien vuoksi ei tarvitse mennä tutkimuksiin. Muita tilanteita varten tarkkoja ohjeita ei voida antaa, mutta seuraavia periaatteita voidaan noudattaa:

• Äkillisessä vatsakivussa, joka on voimakas tai voimistuva, pitää hakeutua hoitopaikkaan vuorokaudenajasta riippumatta.
• Jos ruumiillisessa rasituksessa (esim. reippaammin liikkuessa ja ylämäessä) tuntuu selvää korventavaa tai puristavaa kipua ylävatsalla, on aiheellista tutkia, onko syynä sepelvaltimotauti.
• Jos esiintyy verta ulosteessa tai mustia ulosteita, laihtumista, väsymystä, suolen toiminnan muutos, yöllistä vatsakipua tai ruokahaluttomuutta, on aina syytä hakeutua lääkäriin tarkempiin tutkimuksiin.
• Jos vatsakipuun liittyy pahoinvointia tai veristä ripulia, tutkimuksiin pitää hakeutua 1–2 päivässä.
• Uusi lievä vatsakipu, joka jatkuu useita päiviä tai viikkoja ja häiritsee jokapäiväistä elämää, ei edellytä välitöntä selvittelyä: tutkimuksiin on syytä hakeutua viikon parin sisällä.
• Lievemmästä vatsakivusta, joka vaivaa ajoittain eikä häiritse jokapäiväistä elämää, on vaikea antaa yksiselitteisiä ohjeita. Hoitoon kannattaa hakeutua herkemmin, jos vatsavaivoihin liittyy muitakin oireita tai jos vaivat herättävät liiallista huolestumista.
• Ilmeinen äkillinen suolistotulehdus (vatsatauti), jossa mahan kramppeihin liittyy ripulia ja usein oksennuksia, ei läheskään aina edellytä hoitoon hakeutumista, mutta joskus se on aiheellista. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista Vatsatauti ja ripuli.