Yleistä

Närästys on hyvin yleinen oire, useampi kuin joka kymmenes ihminen kokee sitä viikoittain.

Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Useimmiten polte tuntuu rintalastan alaosan tienoilla, mutta se voi tuntua myös ylempänä ja säteillä kaulalle.

Närästyksen syyt

Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen, ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta.

Närästys liittyy yleensä ruokailuun: närästys voimistuu runsaan syömisen ja mahaa ärsyttävien ruokien ja juomien (happamat mehut, kahvi, alkoholi) nauttimisen jälkeen.

Makuulla olo pahentaa närästystä, minkä vuoksi se vaivaa usein öisin. Samoin kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet voivat lisätä närästystä.

Ylipaino nostaa painetta vatsaontelon sisällä, mikä lisää selvästi närästysoireita.

Närästystä voi esiintyä loppuraskaudessa, kun kasvava kohtu aiheuttaa painetta ruoansulatuskanavan alueella. Närästys menee yleensä ohi raskauden jälkeen.

Usein toistuvan närästyksen syy on refluksitauti, jossa mahanestettä nousee toistuvasti ruokatorveen. Refluksitautiin voi liittyä närästyksen lisäksi myös muita oireita, esimerkiksi nielemiskipua, palan tunnetta kurkussa ja yskää. Refluksitaudista puhutaan silloin, kun refluksioireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa ja elämänlaatu heikkenee oireiden takia (esim. ruokailu, nukkuminen ja fyysinen ponnistelu vaikeutuvat).

Oirearvio

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla nousee hapanta mahanestettä ruokatorveen tai suuhun, jos rintalastan takana polttelee tai kirvelee tai jos ruokatorvessa tuntuu kipua niellessä. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Närästyksen itsehoito

Ajoittaisen närästelyn vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Närästystä voidaan vähentää ja lievittää kotikonsteilla monin tavoin. Tavoitteena on vähentää mahansisällön pääsyä ruokatorveen ja välttää ärsyttäviä ruokia.

  • Ylipainoinen henkilö voi laihduttamalla huomattavasti ehkäistä ja vähentää oireita.
  • Suuri määrä ruokaa mahalaukussa lisää närästystä, minkä vuoksi on syytä välttää suuria aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
  • Mahaa ärsyttävien ruokien, kuten sitrushedelmien (happamuus), kahvin, suklaan, tomaatin, sipulin, mintun, kolajuomien ja väkevien alkoholien, käyttöä kannattaa välttää.
  • On hyvä huomioida, että rasvaiset ruoat aiheuttavat närästystä, koska ne heikentävät ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen toimintaa.
  • Tupakointi kannattaa lopettaa, koska se lisää selvästi närästystä.
  • Yöllistä närästystä voidaan vähentää nostamalla vuoteen pääpuolta ylemmäksi.
  • Raskaana olevan kannattaa kokeilla samoja elintapaohjeita oireiden lievittämiseen. Vasemmalla kyljellä nukkuminen ja kohtuullinen liikunta saattavat lievittää oireita. Närästys yleensä ohittuu raskauden jälkeen.

Lisää ravitsemushoidosta voit lukea artikkelista Refluksitaudin ravitsemushoito.

Närästyksen itsehoito lääkkeillä

Tilapäistä närästysoiretta voidaan hoitaa ilman reseptiä saatavilla hapon eritystä estävillä lääkkeillä, joita ovat protonipumpun estäjät tai H2-reseptorin salpaajat. Myös antasidit ja antasidi-alginaattiyhdistelmät lievittävät närästysoireita. Itsehoidossa hoitoaika on enintään 2 viikkoa.

Närästyslääkkeistä on erillinen artikkeli.

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkimukset ovat aiheelliset, jos esiintyy seuraavia oireita:

  • Oireet alkavat ensi kertaa yli 50-vuotiaana.
  • Oireet ovat jatkuvia, toistuvia tai voimakkaita tai kipu säteilee vatsasta selkään.
  • Närästyksen ja rintalastan takaisen polttelun lisäksi ilmenee muunlaisia kipuja vatsan tai rinnan alueella.
  • Ilmaantuu muita merkittäviä oireita, esimerkiksi nielemiskipua tai vaikeutta niellä, nielemisvaivoja tai laihtumista ilman syytä, pahoinvointia tai oksentelua.
  • Itsehoito ei auta.
  • Närästyksen tunne liittyy rasitukseen tai pahenee rasituksen aikana.
  • Rintalastan alaosassa tuntuu äkillistä huomattavaa kipua uutena oireena – tämä on syy hakeutua heti hoitoon, sillä joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla.

Vastaanotolla tehdyn haastattelun ja tutkimisen perusteella lääkäri arvioi, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä vai onko syytä tehdä ensin mahalaukun tähystys, jonka yhteydessä samalla tutkitaan ruokatorven kunto.

Kirjallisuutta

  1. Kiviniemi M. Refluksitauti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 16.2.2025.
  2. Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 8.8.2025).
  3. Ylävatsavaivat ja refluksioireet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Viitattu 8.8.2025.