Närästyksen syyt
Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Useimmiten polte tuntuu rintalastan alaosan tienoilla, mutta se voi tuntua myös ylempänä ja voi säteillä kaulalle. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta.
Närästys liittyy yleensä ruokailuun: närästys voimistuu runsaan syömisen ja mahaa ärsyttävien ruokien (happamat mehut, kahvi, alkoholi) jälkeen.
Makuulla olo pahentaa närästystä, minkä vuoksi se usein vaivaa öisin. Samoin kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet voivat lisätä närästystä.
Ylipaino nostaa painetta vatsaontelon sisällä, mikä lisää selvästi närästysoireita.
Närästystä voi esiintyä loppuraskaudessa, kun kasvava kohtu aiheuttaa painetta ruoansulatuskanavan alueella. Närästys menee yleensä ohi raskauden jälkeen.
Närästys on hyvin yleinen oire, enemmän kuin joka kymmenes ihminen kokee sitä viikoittain. Usein toistuvan närästyksen syy on refluksitauti, jossa mahanestettä nousee toistuvasti ruokatorveen. Refluksitautiin voi liittyä närästyksen lisäksi myös muita oireita, esimerkiksi nielemiskipua, palan tunnetta kurkussa ja yskää. Refluksitaudista puhutaan silloin, kun refluksioireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa ja elämänlaadun heikkeneminen oireiden takia (ruokailu, nukkuminen, fyysinen ponnistelu).
Oirearvio
Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla nousee hapanta mahanestettä ruokatorveen tai suuhun, jos rintalastan takana polttelee tai kirvelee tai jos ruokatorvessa tuntuu kipua niellessä. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.
Närästyksen itsehoito
Ajoittaisen närästelyn vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Närästystä voidaan vähentää ja lievittää kotikonsteilla monin tavoin. Tavoitteena on vähentää mahansisällön pääsyä ruokatorveen ja välttää ärsyttäviä ruokia.
- Ylipainoinen henkilö voi laihduttamalla huomattavasti ehkäistä ja vähentää oireita.
- Suuri määrä ruokaa mahalaukussa lisää närästystä, minkä vuoksi on syytä välttää suuria aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Kannattaa välttää syömästä mahaa ärsyttäviä ruokia, kuten sitrushedelmiä (happamuus), kahvia, suklaata, tomaattia, sipulia, minttua, kolajuomia ja väkeviä alkoholeja.
- Rasvaiset ruoat aiheuttavat närästystä, koska ne heikentävät ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen toimintaa.
- Tupakointi kannattaa lopettaa, koska se lisää selvästi närästystä.
- Yöllistä närästystä voidaan vähentää nostamalla vuoteen pääpuolta ylemmäksi.
- Raskaana olevan kannattaa kokeilla samoja elintapaohjeita lievittämään oireita. Vasemmalla kyljellä nukkuminen ja kohtuullinen liikunta saattavat lievittää oireita. Närästys yleensä ohittuu raskauden jälkeen.
- Lisää ravitsemushoidosta voit lukea artikkelista Refluksitaudin ravitsemushoito.
Närästyksen itsehoito lääkkeillä
Tilapäistä närästysoiretta voi hoitaa ilman reseptiä saatavilla hapon eritystä estävillä lääkkeillä, joita ovat protonipumpun estäjät tai H2-reseptorin salpaajat. Iäkkäille suositellaan ensisijaistesti protonipumpun estäjiä. Itsehoidossa lääkkeitä voi käyttää päivittäin enintään 2 viikkoa. Jos närästys vaivaa pitempään, on syytä hakeutua lääkäriin.
Protonipumpun estäjät saattavat olla tehokkaampia kuin H2-reseptorin salpaajat. Protonipumpun estäjä -valmisteita ovat esomepratsoli, lansopratsoli, omepratsoli, pantopratsoli ja rabepratsoli. H2-salpaajien käyttö on vähentynyt ja niitä on saatavilla vain muutamia valmisteita (famotidiini). Niiden vaikutus alkaa noin tunnissa ja kestää annoksesta riippuen 12–24 tuntia. Lääkkeitä nautitaan 1–2 tablettia päivässä pakkauksen ohjeen mukaan. Voimakkaan närästyksen väistymiseen saattaa kulua muutama päivä.
Myös antasidit ja antasidi-alginaattiyhdistelmät saattavat lievittää närästysoireita. Antasidit ovat mahahappoa neutraloivia aineita, joita nautitaan nesteenä tai pureskelu- tai imeskelytabletteina lievittämään närästystä väliaikaisesti. Antasidien vaikutus alkaa 10–15 minuutissa ja kestää tunnin pari. Lääkettä voi ottaa useita kertoja päivässä. Antasidit ja antasidi-alginaattiyhdistelmät eivät sovi iäkkäille, ja ne heikentävät monien lääkeaineiden imeytymistä. Tämä on usein vältettävissä pitämällä eri lääkkeiden ottamisen välillä vähintään 2–4 tuntia.
Jos lääkehoitoa tarvitaan raskaana olevilla, se aloitetaan yleensä antasideilla tai limakalvoa suojaavalla sukralfaatilla (ks. Raskausajan tavallisia vaivoja)
Närästyslääkkeistä on erillinen artikkeli. Katso myös Käypä hoito -suosituksen potilasohje
Milloin hoitoon
Lääkärin tutkimukset ovat aiheelliset, jos esiintyy seuraavia oireita.
- Närästystä esiintyy useita kertoja viikossa pitkiä aikoja.
- Oireet alkavat ensi kertaa yli 50-vuotiaana.
- Oireet ovat jatkuvia, toistuvia tai voimakkaita tai kipu säteilee vatsasta selkään.
- Närästyksen ja rintalastan takaisen polttelun lisäksi ilmenee muunlaisia kipuja vatsan tai rinnan alueella.
- Ilmaantuu muita merkittäviä oireita, esimerkiksi nielemiskipua tai vaikeutta niellä, nielemisvaivoja tai laihtumista ilman syytä, pahoinvointia tai oksentelua.
- Itsehoito ei auta.
- Närästyksen tunne liittyy rasitukseen.
- Äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena on syy hakeutua heti hoitoon, sillä joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla.
Vastaanotolla tehdyn haastattelun ja tutkimisen perusteella lääkäri arvioi, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä vai onko syytä tehdä ensin mahalaukun tähystys, jonka yhteydessä samalla tutkitaan ruokatorven kunto.
Kirjallisuutta
- Kiviniemi M. Refluksitauti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 22.4.2021.
- Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 15.7.2020). Saatavilla internetissä.
- Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 15.7.2020). Saatavilla internetissä.