Yleistä

Ärtyvän suolen syyt

Ärtyvän suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva. Perusteellisissakaan tutkimuksissa suolesta ei löydy selkeää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Ärtyvän suolen taustalla on arvioitu olevan suoliston ja keskushermoston vuorovaikutuksen häiriö (suoli-aivoakseli). Ärtyvästä suolesta kärsivillä henkilöillä suoliston mikrobikirjo on kapeampi kuin terveillä henkilöillä. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi suolen seinämän läpäisevyyteen ja suolen liikkeisiin, matala-asteiseen tulehdukseen sekä kivun aistimiseen ja autonomisen hermoston toimintaan.

Ruokailu usein pahentaa oireita, ja siksi oireita voidaan vähentää sopivin ruokavaliomuutoksin (ks. jäljempänä). Joskus ärtyvä suoli liittyy muihin toiminnallisiin oireisiin sekä psyykkisiin tekijöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Toiminnallisista vatsavaivoista puhutaan lääketieteessä myös suolen ja aivojen vuorovaikutuksen häiriönä.

Ärtyvän suolen oireet

Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Suolen toiminnassa tapahtuu yleensä muutoksia: ulostaminen on joko tavanomaista harvempaa tai tiheämpää ja uloste voi olla kovaa tai löysää. Joskus tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostettaessa. Usein vatsakipu liittyy ulostamiseen. Suurelle osalle potilaista häiritsevimpiä oireita ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.

Oireet voivat vaihdella: ne voivat olla välillä poissa ja välillä taas vaivata tavallista enemmän. Valtaosalla oireet helpottavat ajan myötä tai pysyvät ennallaan, vain joka viidennellä oireet vaikeutuvat. Stressi usein pahentaa oireita.

Milloin tutkimuksiin?

Jos ärtyvän suolen oireyhtymään sopivia oireita on esiintynyt vaihdellen pitempään, voi itse lähteä kokeilemaan jäljempänä esiteltävää ruokavaliota tai muita itsehoitokeinoja. Jos oireet ovat uusia ja haittaavia, on syytä hakeutua lääkäriin. Seuraavissa tilanteissa jatkotutkimukset ovat yleensä tarpeellisia:

• Vatsavaivojen lisäksi esiintyy muita oireita, esimerkiksi laihtumista, väsymystä, jatkuvaa kuumeilua tai yöllistä ulostamistarvetta.
• Ulosteessa on näkyvää verta.
• Suolen toiminta on nopeasti muuttunut (ripulitaipumusta tai ummetusta), ja tämä on jatkunut muutamia viikkoja.
• Oireet alkavat ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin jälkeen.
• Suvussa esiintyy suolistosyöpää, keliakiaa tai tulehduksellisia suolistosairauksia (Crohnin tauti tai haavainen paksusuolen tulehdus).
• Vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Myös jos oire ilmenee uutena yli 50-vuotiaalla, on tarpeen harkita, tehdäänkö lisätutkimuksia.

Ärtyvän suolen toteaminen

Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa mitään laboratoriokoetta tai muuta tutkimusta. Diagnoosi tehdään sopivien oirekriteerien täyttyessä sen jälkeen, kun on tarvittaessa varmistettu, että oireiden taustalla ei ole muita sairauksia. Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi voidaan tehdä ilman tähystys- tai ultraäänitutkimuksia, jos oireet ovat jatkuneet pitkään, eikä hälyttäviä oireita ilmene. Epäselvissä tapauksissa tehdään laboratorio- tai muita tutkimuksia. Taudin toteamiseen riittää, jos muuhun sairauteen viittaavaa ei todeta ja oireet täyttävät ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit. Ärtyvän suolen oireyhtymällä on eri alatyyppejä (ripuliin tai ummetukseen painottuva tai sekamuotoinen), joita voidaan hoitaa eri tavoin. Niiden erottaminen tapahtuu haastattelun perusteella.

Ärtyvän suolen itsehoito

Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, vaan oireet usein aaltoilevat vuosien saatossa. Hoidon tavoitteena on vähentää vaivoja siinä määrin, etteivät oireet haittaa arkielämää. Omin keinoin on mahdollista vaikuttaa paljon oireisiin.

Liikunta nopeuttaa suolikaasun ja ulosteen läpikulkuaikaa paksusuolessa. Hoitokokeissa liikunnan on todettu vähentävän ärtyvän suolen oireita. Liikuntana suositellaan 20–60 minuuttia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa 3–5 kertaa viikossa. Kuitenkin jo 20 minuutin päivittäinen kävely auttaa.

Hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen. Yleisesti suositeltavia ovat säännölliset pienet ateriat, riittävä kuidun ja nesteen saanti sekä oireita pahentavien ruoka-aineiden välttäminen (usein kofeiini, rasva, alkoholi ja mausteiset ruuat). Kuituvalmisteet ovat hyödyllisiä, ja psylliumista on eniten hyviä tuloksia kaikkien IBS:n alatyyppien yhteydessä. Myös säännölliset elintavat ja riittävä uni voivat auttaa oireisiin..

Ärtyvän suolen ruokavaliohoito

Pohjoismaiset ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio-ohjeet kehottavat välttämään kaali-, palko- ja sipulikasveja, laktoosia, keinomakeutusaineita ja liukenematonta kuitua (mm. leseet). Pohjoismaiset ruokavalio-ohjeet muistuttavat niin sanottua FODMAP-ruokavaliota, jonka on todettu vähentävän ärtyvään suoleen liittyviä oireita. Osassa tutkimuksista molemmilla on saatu yhtä hyvä vaste. FODMAP viittaa huonosti imeytyviin hiilihydraatteihin, jotka päätyvät paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät niitä ravinnokseen muodostaen kaasuja. FODMAP-ruokavaliota voi kokeilla 4–8 viikon ajan jättämällä pois vältettävät ruoka-aineet, joita sen jälkeen palautetaan ruokavalioon asteittain.

Yksinkertainen keino vähentää FODMAP-hiilihydraatteja on välttää tai vähentää seuraavia elintarvikkeita:

• palkokasvit (linssit, pavut, herneet)
• sipulikasvit tuoreena
• kaalit
• makeiset ja muut tuotteet, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia
• "vatsajogurtit" ja "terveysjuomat", jotka sisältävät lisättyjä kuituja, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja (FOS)
• laktoosi eli maitosokeri (siirtyminen laktoosittomiin maitotuotteisiin tai kasvipohjaisiin valmisteisiin)
• tietyt viljat (ruis, vehnä, ohra).

Jos edellä mainittujen ruokien välttäminen ei vähennä oireita, voidaan kokeilla ruokavalion tiukentamista. Tällöin on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen, jolloin varmistetaan ruokavalion turvallisuus. Ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoitoa on kuvattu yksityiskohtaisemmin artikkelissa Ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoito.

Ärtyvän suolen muu itsehoito

Ummetusvoittoisiin oireisiin voi kokeilla apteekista saatavia suolen sisältöä lisääviä valmisteita, kuten pellavansiemeniä tai muita niin sanottuja liukoisia kuituja (esimerkiksi psyllium). Sen sijaan vehnäleseitä ja muita liukenemattomia kuituja ei pidä käyttää.

Probiootteja eli maitohappobakteereita tai muita mikrobeja sisältävien ruoka-aineiden käyttö saattaa vähentää vatsakipua ja turvotusta. Tutkimusten mukaan Bifidobacterium, Lactobacillus- ja Saccharomyces -kannat ja probioottisekoitukset voivat olla hyödyllisiä. Myös piparminttuöljykapseleita voi kokeilla.

Noin joka kolmas ärtyvästä suolesta kärsivä potilas saa oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole keliakiaa. Tämä liittyy todennäköisesti viljatuotteista saatavan fruktaanin (FODMAP-hiilihydraatti) määrän vähenemiseen ruokavaliossa.

Erilaiset omahoito-ohjelmat, jotka tähtäävät tietoisuustaitojen lisäämiseen ja stressin hallitsemiseen voivat olla avuksi. Esimerkiksi Tietoisen läsnäolon omahoito-ohjelmaan voi tutustua. Myös joogasta ja erilaisista rentoutusharjoituksista voi olla apua ärtyvän suolen oireiden hoidossa.

Ärtyvän suolen muu hoito

Lääkärillä on käytössä useita keinoja ärtyvän suolen aiheuttamien oireiden hoitoon, mikäli omahoito ei tuo riittävää apua. Ummetuksen hoitoa voidaan tehostaa lääkärin määräämillä lääkkeillä. Vatsakipujen vähentämiseen voidaan käyttää samoja lääkkeitä, joita käytetään masennuksen hoitoon. Ripulin hoitoon voidaan psylliumin lisäksi käyttää erilaisia lääkkeitä, joiden käyttö on syytä aloittaa lääkärin valvonnassa.

Psykologisilla hoidoilla on voitu merkittävästi lievittää oireita, jos mukana on mielialaoireita ja ahdistusta. Myös hypnoosihoidosta voi joskus olla apua.

Ärtyvän suolen ennaltaehkäisy

Ärtyneen suolen oireiden ehkäisyyn käytetään samoja toimenpiteitä kuin itsehoitoon.