Yleistä

Yskä on normaalisti tarkoituksenmukainen refleksi, jonka tavoite on puhdistaa vierasta materiaalia (useimmiten limaa) hengitysteistä. Koska yskä on ylähengitystietulehduksen eli flunssan yleinen oire, sitä esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssayskä paranee yleensä viikossa parissa mutta voi kestää pitempäänkin. Jos yskä vaivaa pitempään kuin 3–4 viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä. Sekä äkillinen että pitkittynyt yskä voivat olla joko limaista tai kuivaa yskää syystä riippuen. Yöyskä on tyypillinen oire astmassa, mutta myös korva- tai poskiontelotulehduksessa tai refluksitaudin aiheuttamassa kurkunpään ärsytyksessä.

Äkillisen yskän syitä

Flunssa eli virusperäinen ylähengitystulehdus on yleisin syy akuutille yskäoireelle ja edellyttää harvoin erityistä hoitoa.

Kurkunpäätulehdus on etenkin lasten virustulehdus, jossa yskä saattaa olla hyvin tyypillisesti "hyljemäistä" tai "haukkuvaa" ja alkaa yleisimmillään keskellä yötä.

Hinkuyskä on etenkin alle 3 kuukauden ikäisillä (rokottamattomilla) lapsilla esiintyvä hankala Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama keuhkoputkitulehdus, jota voi kuitenkin esiintyä lieväoireisempana myös vanhemmilla ja rokotetuilla lapsilla ja aikuisillakin. Tyypillisiä ovat hankalat, hyvin rajut ja puuskittaiset yskänkohtaukset, jotka saattavat kestää viikkojakin.

Keuhkoputkitulehdus on useimmiten itsestään parantuva virusperäinen tauti sekä lapsilla että aikuisilla. Se voi kuitenkin olla etenkin pitkittyessään tai toistuessaan myös astman tai keuhkoahtaumataudin ilmentymä.

Keuhkokuume on useimmiten bakteerin aiheuttama tulehdustauti, joka edellyttää yleensä lääkärin arviota ja antibioottihoitoa. Keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa ainakaan ilman keuhkojen röntgenkuvausta ja verikokeita.

Poskiontelotulehdus (sivuontelotulehdus) on yleensä flunssan jälkitautina ilmaantuva bakteeritulehdus, jolle tyypillistä on makuuasennossa ilmaantuva tai pahentuva yskäoire yhdistettynä nenän tukkoisuuteen sekä kasvo- tai päänsärkyyn.

Välikorvatulehdus (lapsella) on yleinen pienten lasten äkillisen yskän syy ja alkaa sekin oireilla tyypillisimmin flunssan ensioireiden jälkeen virusten ja bakteerien sekatulehduksena.

Vierasesine hengitysteissä voi etenkin lapsilla laukaista äkillisen yskänoireen, johon saattaa liittyä myös hengitysvaikeutta.

Astman tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe ilman hengitystietulehdustakin voi aiheuttaa hankalan yskän, joka voi vaivata myös yöaikaan. Yskän lisäksi ilmenee usein myös hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta.

Milloin hoitoon äkillisessä yskässä?

Äkillisen yskän itsehoito

• Suurin osa syistä äkillisen yskän taustalla rauhoittuu itsestään.
• Lapsilla (yli 1-vuotiaat) hunajan on todettu olevan tehokas apu yskän rauhoittamisessa.
• Yskänärsytystä voi koettaa lievittää juomalla nestettä tai imeskelemällä kurkkupastilleja. Myös kurkun kostutus apteekeissa myytävällä vesipiipulla voi joskus auttaa.
• Yskänlääkkeiden teho on vaatimaton eikä niitä suositella etenkään lapsille.
• Joskus keuhkoputkia avaavista hengitettävistä lääkkeistä voi olla hyötyä yskän rauhoittamisessa, vaikka varsinaista astmaa tai keuhkoahtaumaa ei olisi tiedossa.
• Tukkoisen nenän avaaminen nenää avaavin tai hoitavin suihkein voi myös helpottaa oloa.
• Yskänoire voi helpottaa pystymmässä nukkuma-asennossa; sängyn päätyä kannattaa mahdollisuuksien mukaan hiukan korottaa.
• Limaisessa yskässä vastapainepuhalluksista voi olla hyötyä. Myös höyryhengitys voi helpottaa liman irtoamista.

Pitkittyneen yskän syitä

Pitkittyneeksi nimitetään yskää, joka kestää yli 3 viikkoa. Myös lyhyemmät mutta tiheästi toistuvat yskänjaksot voidaan laskea pitkittyneeksi yskäksi.

Silloin kun yskä "jää päälle" flunssan tai keuhkoputkitulehduksen jälkeen, syynä on usein jokin virustulehduksen jälkitauti. Näistä tavallisin on poskionteloiden tulehdus, joka ylläpitää yskää. Toinen mahdollisuus on astma joka saattaa alkaa oireilla flunssan jälkeen pitkään jatkuvalla yskällä.

Jos pitkittynyt yskä on alkanut ilman edeltäviä flunssan oireita, syynä saattaa olla jokin muu keuhkosairaus. Hyvin monenlaiset keuhkosairaudet aiheuttavat yskää. Niitä ovat muun muassa sarkoidoosi, tupakoitsijoilla alkava keuhkoahtaumatauti, keuhkojen sidekudoksistuminen (ks. Keuhkokudoksen sairaudet) tai keuhkosyöpä. Jatkuvaa yskää voi esiintyä myös joissakin sydänsairauksissa.

Yleinen yskän syy on pitkittynyt tai krooninen nuha, joka voi liman jatkuvasti valuessa nieluun ylläpitää yskää. Pelkkä nenän tukkoisuus on harvoin yskän aiheuttaja.

Mahdollinen pitkittyneen yskän syy on refluksitauti, jossa etenkin makuulla ollessa mahan sisältöä voi nousta nieluun ja päästä sieltä kurkunpään lisäksi myös keuhkoputkiin ärsyttämään.

Yskä on joidenkin lääkkeiden haittavaikutus. Lääkkeistä tunnetuin esimerkki ovat ACE:n estäjät, joita käytetään verenpaineen ja sydäntautien hoidossa (ks. Verenpainelääkkeet).

Etenkin lapsilla pitkittyneen yskän syynä voi olla hinkuyskä.

Aina pitkittyneeseen kuivaan yskään ei tutkimuksista huolimatta löydy selkeää syytä. Yksi arveltu taustasyy on yskän refleksikaaren yliherkkyys, jolloin tilaa voidaan kutsua myös "yskäherkkyysoireyhtymäksi". Tällöin yskänrefleksi voi käynnistyä pienemmästä ärsykkeestä kuin normaalisti (esim. nauramisesta tai puhumisesta) ja olla selvästi voimakkaampi. Ajatellaan, että esimerkiksi flunssan aikana tämä refleksikaari voi tavallisestikin herkistyä, mutta sen toiminta yleensä normalisoituu flunssan parannuttua. Toistaiseksi ei ole erityistä keinoa, jolla refleksikaaren toimintaa tai herkistymistä voitaisiin tutkia, vaan arviossa ja tutkimuksissa keskitytään muiden syiden poissulkuun.

Milloin hoitoon pitkittyneessä yskässä?

Pitkittyneen yskän hoito

• Jos pitkittyneen yskän taustalla on jokin sairaus, sen hoitaminen yleensä parantaa yskän.
• Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua tai kurkunpäätä kosteuttava neste tai esimerkiksi kostutus apteekista saatavan vesipiipun avulla saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää.
• Lääkärin reseptillä saatavien yskänärsytystä lievittävien lääkkeiden teho on heikko, limaa irrottavista yskänlääkkeistä voi joskus olla hyötyä.
• Vastapainepuhalluksetvoivat limaisessa, pitkittyneessä yskässä olla hyödyksi.
• Joskus voidaan kokeilla vastetta keuhkoputkia avaaville lääkkeille, vaikka astmaa tai keuhkoahtaumaa ei olisi tiedossa.
• Mikäli esiintyy pitkittyneesti myös nuhaa, saattaa esimerkiksi kostuttavista tai kortisonia sisältävistä nenäsumutteista tai allergialääkkeistä olla apua. Kun mitään selkeää taustasyytä yskälle ei löydy, voi joskus olla apua hengitysfysioterapiasta tai puheterapiasta.

Oirearvio

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on pitkittynyttä tai tavallista hankalampaa yskää tai vointisi on yskään liittyen normaalia heikompi. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.