Pitkäaikaisen poskiontelotulehduksen oireet
Poskiontelotulehdus on pitkäaikainen, kun sen oireet ovat kestäneet yli 12 viikkoa. Eurooppalaisen määritelmän mukaan potilaalla on oltava joko nenän tukkoisuutta tai lisääntynyttä limaneritystä ja sen lisäksi joko keskikasvojen kipua tai painetta tai heikentynyt hajuaisti. Lääkäri voi todeta nenään katsottaessa, että limakalvot ovat turvonneet ja monesti nähdään myös nenäpolyyppeja. Jos oireet ovat toispuoleisia, taustalla voi olla hampaan aiheuttama tulehdus. Lääkäri voi pyytää potilasta täyttämään poskiontelopotilaan oirekyselyn (SNOT-22), jolla voidaan arvioida oireiden vaikutusta elämänlaatuun.
Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva pitkäaikainen poskiontelotulehdus saattaa heikentää elämänlaatua monella mekanismilla. On arvioitu, että sen vaikutus on sama kuin keskivaikean masennuksen. Tukkoisuus ja paineen tunne aiheuttavat jatkuvaa ärtymystä ja heikentävät keskittymiskykyä, huono hajuaisti latistaa ruokailu- ja luontokokemuksia ja huonolaatuinen uni vaikuttaa yleiseen jaksamiseen. Uusimpien tutkimusten mukaan pitkäaikainen poskiontelotulehdus heikentää myös älyllistä suoriutumista noin 9 %. Tämän arvellaan johtuvan uni- ja kipuvaikutusten lisäksi myös jatkuvan tulehdustilan suorista vaikutuksista aivotoimintaan. Hyvä uutinen on, että älyllinen suoriutuminen palaa ennalleen, kun tulehdusoireet saadaan hallintaan.
Milloin hoitoon?
Nenä- ja poskiontelo-oireita voi yrittää helpottaa käyttämällä reseptivapaita allergiasuihkeita ja nenän kostutusvalmisteita. Jos tukkoisuus-, paine- ja limaisuusoireet jatkuvat usean viikon ajan omahoidosta huolimatta, tai äkillisiä tulehduksia on useita vuodessa, lääkärin arvio on aiheellinen.
Pitkäaikaisen poskiontelotulehduksen hoito
Pitkäkestoinen omahoito on avainasemassa pitkäaikaisen poskiontelontulehduksen oireiden hallinnassa. Limakalvon tulehdusreaktiota hillitään paikallisella kortisonivalmisteella, yleensä suihkeella. Joskus käytetään myös nenäkannuun tyhjennettävää alun perin astman hoitoon tarkoitettua kortisoniampullia. Nykyaikaiset nenäkortisonit ovat turvallisia myös pitkäaikaiskäytössä, eikä niillä ole haittavaikutuksia esimerkiksi luustoon tai ihoon. Tavallisin kortisonisuihkeiden haittavaikutus on nenän limakalvojen kuivuminen, jota voidaan hoitaa kostutuksella tai vaihtamalla suihke miedompaan valmisteeseen. Paikallinen kortisonivalmiste hillitsee myös mahdollisten nenäpolyyppien kasvua.
Nenän kostutus tukee limakalvojen toimintaa ja helpottaa oireita. Kostutus voidaan toteuttaa suihkeilla, ruiskulla tai nenäkannulla. Huuhteluvälineiden puhtaudesta tulee huolehtia tarkasti. Esimerkiksi nenäkannu pidetään puhtaana tiskaamalla se joka käytön jälkeen, minkä jälkeen kannu voidaan joko keittää tai täyttää vedellä ja laittaa kahdeksi minuutiksi mikroaaltouuniin täydellä teholla. Nenäkannu on henkilökohtainen hygieniaväline, eikä sitä pidä lainata muille.
Poskiontelo-oireille altistavat tekijät, kuten astma ja allergiat, on hoidettava mahdollisimman hyvään kuntoon. Nikotiinituotteiden käyttö pahentaa poskiontelo-oireita, heikentää hoidon tehoa ja altistaa pahenemisvaiheille. Antibiootteja tarvitaan, jos oirekuva pahenee ja siihen liittyy märkäistä eritettä, jossa kasvaa tautia aiheuttava bakteeri.
Jos pitkäaikaiseen poskiontelotulehdukseen liittyy häiritseviä oireita ja selkeitä pahenemisvaiheita hyvästä paikallishoidosta huolimatta, poskionteloleikkaus auttaa yleensä hyvin. Leikkauksesta käytetään yleisesti lyhennettä FESS, joka tulee sanoista functional endoscopic sinus surgery. Ennen leikkausta tehdään tietokonekerroskuvaus- tai kartiokeilatietokonekuvaus, joka näyttää tarkasti nenän sivuonteloiden pienimmätkin rakenteet. Leikkauksessa pyritään helpottamaan liman kulkua ja paikallishoidon toteutumista. Siinä laajennetaan poskionteloiden ja nenän välistä ilmastoitumiskanavaa, avataan mahdolliset muut ahtauttavat tai tulehtuneet rakenteet ja poistetaan mahdolliset polyypit. Samassa toimenpiteessä voidaan hoitaa myös muiden sivuonteloiden, eli otsa- ja kitaonteloiden, ja pienten seulalokeroiden tulehduksia. Leikkaukset tehdään toimenpiteen laajuudesta riippuen joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Sairauslomaa tarvitaan yleensä noin viikko. Leikkaus ei vaikuta nenän ulkomuotoon.
Potilaat hyötyvät yleensä merkittävästi poskionteloleikkauksesta. Leikkaus ei välttämättä estä tulehduksia, mutta niiden kesto lyhenee ja oireet ovat lievempiä. Paikallishoitoa, eli kostutusta ja nenäkortisonin käyttöä, jatketaan myös leikkauksen jälkeen. Jos poskiontelotulehdus on hammasperäinen, myös tulehtunut hammas pitää hoitaa tai poistaa.
Jos leikkaus ei auta oireisiin, voidaan harkita pistoksina annosteltavaa biologista lääkitystä. Sitä käytetään etenkin potilaille, joilla on poskiontelotulehduksien lisäksi astma tai nenäpolypoosi. Koska biologiset lääkkeet ovat melko uusia, ne ovat toistaiseksi hyvin kalliita. Ei myöskään ole tietoa, kuinka kauan niiden käyttöä on jatkettava. Biologiset lääkkeet mahdollistavat oikealle potilasryhmälle radikaalin helpotuksen oireisiin. Toistaiseksi hoitoa aloitetaan ainoastaan julkisessa terveydenhuollossa.
Kirjallisuutta
- Gao EY, Jyn Tan BK, Chan KL, ym. Chronic rihinosinusitis and cognition: a systematic review and meta-analysis. Rhinology 2025;63:514–22.
- Laulajainen-Hongisto A, Sahman J, Sillanpää S, ym. Aikuisen pitkittynyt sivuontelotulehdus – miten tutkin ja hoidan. Duodecim 2024;140:777–83.
- Fokkens WJ, Lund VJ, Hopkins C, ym. European position paper on rhinosinusitis and nasal polyps 2020. Rhinology 2020; 58:1–46.