Päänsäryn syyt

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaisiin tai purentaan liittyen. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Myös syyt, jotka ärsyttävät edellä mainittujen kudosten kipuhermopäätteitä ja siten aiheuttavat päänsärkyä, ovat moninaisia. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat useimmille tuttuja: esimerkiksi jännittäminen, rasitustila tai unenpuute voivat aiheuttaa särkyä. Yleisimpiä toistuvan päänsäryn syitä ovat migreenityyppiset säryt sekä lihasperäiset päänsäryt.

Tulehdustilanteisiin liittyvistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden tulehdus sekä korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt, harvinaisempia aivokalvojen tulehduskipu, joskin monet virussairaudet saattavat aiheuttaa kiusallisen mutta itsestään paranevan aivokalvoärsytyksen.

Päähän kohdistuvista vammoista on usein seurauksena särkyä, jonka luonne, laajuus ja kesto riippuvat vamman laadusta.

Verenkiertoperäinen särky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta tai äkillinen, voimakas päänsärky aivoverenvuodosta. Ohimovaltimotulehdukseen (jättisoluarteriitti) kuuluu kova särky ja tunnusteluarkuus ohimolla sekä mahdolliset näön häiriöt.

Hermorataperäisistä säryistä tavallisin on kolmoishermosärky, jossa esiintyy kipuja kasvojen alueella.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa toispuoleisena.

Äkillinen voimakas päänsärky voi tulla myös orgasmin tai huomattavan rasituksen (kuten voimaharjoittelu) yhteydessä. Tällaista särkyä kutsutaan myös ponnistuspäänsäryksi. Särky on yleensä lyhytaikainen (15–20 minuuttia), ja jos oireet kestävät pidempään, on aihetta epäillä muita syitä.

Kallonsisäisen kasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä. Yleensä siihen liittyy myös muita oireita, esimerkiksi puheen tai tunnon häiriöitä tai pahoinvointia.

Purennasta johtuva särky on tyypiltään jomottavaa ja esiintyy usein otsan tai ohimon seudulla. Purentaan liittyvää päänsärkyä voivat aiheuttaa esimerkiksi purentavirheet tai bruksismi.

Päänsärky voi liittyä yhtenä oireena yleisiin sairauksiin, kuten tulehdussairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin sekä myrkytyksiin. Kohonnut verenpaine voi oireilla päänsärkynä. Myrkytyksiin liittyvistä tilanteista tavallisin on alkoholinkäytön jälkeinen päänsärky.

Päivittäinen tai lähes päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää lääkkeistä johtuvaa päänsärkyä. Erilaisista aineista (esim. kahvi, alkoholi, muut päihteet, särkylääkkeet) vieroittumiseen voi liittyä alkuvaiheessa päänsärkyä. Särkylääkkeiden lisäksi myös muiden lääkkeiden käyttöön voi haittavaikutuksena liittyä päänsärkyä. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin oireiden hoidossa käytetty nitroglyseriini voi aiheuttaa päänsärkyä.

Huomattavaan osaan päänsärkyoireista ei löydetä selittävää syytä. Päänsärky voi olla myös toiminnallinen oire. Usein altistavana tekijänä tällaiselle päänsärylle voivat olla muun muassa unenpuute, epäsäännöllinen ruokailu, jännittäminen, stressi tai joku muu rasitustila.

Päänsäryn itsehoito ja oirearvio

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (ks. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö). Sama pätee särkyyn, jolle on selvä mutta itsestään paraneva syy, esimerkiksi alkoholinkäytön tai lievän päähän kohdistuneen iskun aiheuttama särky.

Jännityspäänsäryn hoidossa ovat tärkeitä potilaan omat toimet: monipuolinen, itselle mielekäs liikunta, työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö voi olla avuksi.

Migreenikohtaukset voi migreenidiagnoosin asettamisen jälkeen hoitaa pääasiallisesti omatoimisesti lääkärin kanssa sopivaksi katsotulla lääkehoidolla.

Toistuvaa orgasmipäänsärkyä voidaan tarvittaessa yrittää ehkäistä estolääkityksellä lääkärin tekemän arvion jälkeen.

Toistuvien päänsärkyjen estohoidossa on tärkeää huomioida riittävä uni, säännöllinen ruokailu ja riittävä juominen. Säännöllisesti toistuvasta liikunnasta on yleensä apua niin jännityspäänsäryn, toiminnallisena oireena ilmenevän päänsäryn kuin migreeninkin estohoidossa.

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla on normaalista poikkeavaa päänsärkyä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että päänsärky on alkanut yllättäen, se on voimakasta tai pitkäkestoista tai rajoittaa toimintakykyäsi. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Milloin hoitoon?

Hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy muita voimakkaita oireita, kuten

• hermoston oireita (tunnottomuus, halvaus, kouristukset, puhehäiriöt), tai tajunnanhäiriöitä
• yleistilan heikkenemistä
• oksentelua (ellei kyseessä ole tunnistettu migreenikohtaus tai selvästi edeltävään alkoholinkäyttöön liittyvä tilanne)
• niskan jäykkyys: leukaa ei saada vietyä rintaan
• korkea kuume.

Myös päähän kohdistuneen vamman jälkeinen vähäistä jomotusta voimakkaampi ja varsinkin vamma-aluetta laajemmalla alueella tuntuva särky on aihe hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi.

Tilanteen kiireellinen selvittely on tarpeen silloin, kun pelkkä äkisti alkanut särky on kestänyt yhtä mittaa yli vuorokauden ajan.

Tutkimuksiin on myös syytä hakeutua lähipäivinä, jos vähitellen kehittyneeseen tai silloin tällöin esiintyvään särkyyn liittyy muita oireita, kuten pahoinvointia. Samoin pelkän päänsäryn kohtausten tiheneminen on syy ongelman selvittelyyn.

Hammaslääkärin tutkimus mahdollisen purentavian havaitsemiseksi ja hoitamiseksi on aiheellinen, jos särky tuntuu puremalihaksissa tai leukanivelessä.

Näöntarkastuksessa kannattaa käydä, mikäli herää epäily, että päänsäryt voisivat olla oire heikentyneestä näöstä.

Kaikissa tapauksissa tutkimuksiin on aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää. Päänsärkyoireen arvioinnissa on suureksi avuksi oirepäiväkirja, johon merkitään säryn luonne, kesto ja sijainti sekä mahdollisten muiden oireiden esiintyminen. Tämä sekä lääkärintutkimus vastaanotolla yhdistettynä yksinkertaisiin laboratoriokokeisiiin riittävät usein päänsäryn syyn selvittelyyn. Lisätutkimuksia, esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia, harkitaan, jos vastaanotolla tehtävissä tutkimuksissa ilmenee tähän tarvetta.