Yleistä

Sarjoittainen päänsärky vaivaa noin kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita on noin 15 000.

Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 20–40 ikävuoden välillä ja on yleisempi miehillä kuin naisilla.

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja esiintyy päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Kohtausten taajuus vaihtelee: niitä voi olla vain joka toinen päivä tai jopa 8 kohtausta päivässä. Sarjaa seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin vähintään vuoden ajan, päänsärytöntä aikaa on alle 3 kuukautta. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

Sarjoittaisen päänsäryn oireet

Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat tavallisesti silmän ympärille; syvällä sykkivä, repivä, polttava, poraava kipu on erittäin voimakasta.Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Kipu kestää hoitamattomana 30–180 minuuttia.

Päänsärkyyn kuuluu lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista:

  • silmän verestys
  • kyynelvuoto silmästä
  • nenän tukkoisuus
  • kirkas nenäerite
  • kasvojen hikoilu
  • kipeän puolen mustuaisen pieneneminen
  • silmäluomen roikkuminen
  • luomiturvotus.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oireet ovat epätyypillisiä tai lääkkeet eivät auta.

Milloin hoitoon?

Kun esiintyy voimakasta, monesti elämän pahimmaksi kivuksi kuvattua päänsärkyä silmän seudussa, voi ensin hakeutua lähimpään päivystyspisteeseen. Diagnoosi on kliininen, ja mikäli oireet ovat selkeät, happihoitoa ja triptaania voidaan heti kokeilla. Toinen vaihtoehto on hakeutua arkena lääkärin arvioon.

Sarjoittaisen päänsäryn syy ja mekanismi

Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia.

Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan, silmän ja nenän seutuun ulottuva haara (kuva ) ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esimerkiksi kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.

Kuva

Kolmoishermon päähaarojen alueet kasvoissa. Kolmoishermo haarautuu kolmeen osaan, silmähermoon, yläleukahermoon ja alaleukahermoon, joiden hermottamat alueet kasvoissa näkyvät kuvassa.

Sarjoittaisen päänsäryn laukaisevat tekijät

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esimerkiksi alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus, voimakkaat kielteiset tunteet ja ilmanpaineen muutokset esimerkiksi vuoristossa tai lentomatkan aikana.

Sarjoittaisen päänsäryn hoito

Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua tai jopa estämään kohtausten tulo. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti oireiden ilmetessä. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole tehokkaita kohtauksen hoidossa.

Kohtaushoidot

  • Happi: lääkkeellinen 100-prosenttinen happi maskilla hengitettynä istuma-asennossa 15–20 minuuttia kerrallaan.
    • Hoidon voi alkuun toteuttaa helpoimmin lähimmässä terveyskeskuksessa.
  • Migreenilääkkeet: sumatriptaani 6 mg (pistetään itse ihon alle), tsolmitriptaani- tai sumatriptaaninenäsuihke tai tsolmitriptaanitabletit (5 mg tai 10 mg).

Särkyjakson katkaisuhoito

  • Glukokortikoidi ensin 60–100 mg/vrk ja siitä pienenevin annoksin 1–2 viikon ajan.

Särkyjakson estohoitoon käytettäviä lääkkeitä

  • Verapamiili on ensisijainen estohoitoon käytettävä lääke.
  • Muita valmisteita, kuten beetasalpaajia, topiramaattia tai litiumia, voidaan käyttää tapauskohtaisesti, ellei verapamiilista ole hyötyä.

Hoitojen tehoa voidaan seurata päänsärkypäiväkirjalla, jonka voi tulostaa Suomen Horton-yhdistyksen tai Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta.

Happihoito

Happihoidon toteuttamiseen tarvitaan happipullo ja tiivis happimaski. Usein kipu loppuu jo 5–7 minuutin happihengityksen aikana. Happihoitoon ei liity sivuvaikutuksia eikä hoidolla ole vuorokautista annosylärajaa.

Hoito toteutetaan yleensä kotona, mutta kevyitä 2 litran happipulloja voi kuljettaa repussa vaikkapa työpaikalle.

Ennen kuin hankkii happihoidossa tarvittavat välineet kotiin, hoidon teho voidaan testata esimerkiksi lähimmässä terveyskeskuksessa, mikäli se on potilaan kipukohtauksen voimakkuuden taso huomioiden mahdollista.

Kotona käytettävän happihoidon suhteen lääkäri toimittaa joko puhelin- tai paperireseptin happea ja tarvittavia välineitä toimittavalle yritykselle, mistä ollaan yhteydessä potilaaseen. Lääkemääräys on voimassa 2 vuotta.

Lääkkeellinen happi ja laitteiden luovutushinta ovat sairausvakuutuslain mukaisesti peruskorvattavia (korvaus 40 % valmisteen hinnasta), maskit eivät ole korvattavia.

Kela-korvauksen saamiseksi Kelaan tulee toimittaa resepti tai A-todistus sekä kuitit maksetuista happilaskuista ja niihin liittyvistä vuokralaskuista. Korvaus maksetaan kolmen kuukauden jaksolta.

Ennuste

Kohtauksia tulee nimensä mukaisesti kipusarjoina, joita tulee monta kertaa vuorokaudessa ja jotka voivat kestää viikkoja. Sen jälkeen voi seurata kuukausien tai jopa vuosien tauko, osalla vaiva voi sammua kokonaan.

Kirjallisuutta

  1. Sumelahti M-L. Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä, cluster headache). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.06.2025.
  2. Lindemann CR. Cluster headache: A review of clinical presentation, evaluation, and management. JAAPA 2022;35(8):15-19 PMID: 35881711