Yleistä
Lukinkalvonalaisessa verenvuodossa verta vuotaa aivoja ympäröivään lukinkalvonalaiseen tilaan, joka on normaalisti aivoselkäydinnesteen täyttämä. Veri purkautuu siis pääsääntöisesti aivokudoksen ulkopuolelle, toisin kuin aivoverenvuodossa.
Yleisin syy on aivovaltimon pullistuman eli aneurysman puhkeaminen. Aneurysma syntyy valtimon seinämän heikkoon kohtaan, useimmiten aivojen pohjassa sijaitsevan valtimorenkaan alueella. Kun pullistuma puhkeaa, veri leviää lukinkalvonalaiseen tilaan.
Suomessa aneurysmaattiseen SAV:hen sairastuu vuosittain noin 300–400 ihmistä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 55 vuotta, ja sairaus on yleisempi naisilla. Aneurysmaattinen SAV voi kuitenkin esiintyä myös nuorilla aikuisilla. Sairastuneiden määrä on Suomessa vähitellen pienentynyt, mikä liittyy tupakoinnin vähenemiseen.
Aivovaltimon aneurysma on melko tavallinen: arviolta yli 100 000 suomalaisella on aivovaltimossaan vuotamaton pullistuma. Valtaosa aneurysmista ei kuitenkaan puhkea koskaan eikä aiheuta oireita. Aneurysman puhkeamisen tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi (varsinkin naisilla) ja kohonnut verenpaine. Jos henkilöllä on todettu aivovaltimon pullistuma, hänen ei tarvitse välttää ruumiillista rasitusta, sillä se ei suurenna aneurysman puhkeamisriskiä.

Aivovaltimon pullistuma (aneurysma). Aivovaltimon seinämän heikkoon kohtaan syntynyt pullistuma voi joskus puhjeta ja aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon. Pullistuma sijaitsee usein aivojen pohjan valtimoiden alueella.
SAV:n oireet
SAV:n tyypillinen oire on äkillinen, räjähtävän kova päänsärky tai jopa tajuttomuus. Päänsärky alkaa sekunneissa ja on usein voimakkain, mitä ihminen on koskaan kokenut. Sitä kuvataan toisinaan "ukkospäänsäryksi".
Päänsärkyyn liittyy usein muita oireita, kuten
- pahoinvointia ja oksentelua
- niskan jäykkyyttä
- valonarkuutta
- tajunnan häiriöitä tai tajuttomuus
- kouristelua.
Oireiden voimakkuus vaihtelee suuresti. Osa sairastuneista menettää nopeasti tajuntansa, kun taas toiset kärsivät lähinnä kovasta päänsärystä. Joskus, etenkin pienessä vuodossa, päänsärky voi olla ainoa oire. Siksi äkillinen poikkeuksellisen kova päänsärky on aina syytä ottaa vakavasti.
Milloin hoitoon?
Äkillinen, räjähtävän kova päänsärky on aina hätätilanne. Soita heti hätänumeroon 112, jos päänsärky
- alkaa äkillisesti sekunneissa
- on poikkeuksellisen voimakas
- on erilainen kuin aiemmat päänsäryt.
Soita 112 myös, jos kovaan päänsärkyyn liittyy pahoinvointia, niskan jäykkyyttä, tajunnan häiriöitä tai kouristelua.
Älä jää odottamaan, helpottaako oire itsestään, äläkä aja itse. SAV vaatii välitöntä tutkimusta ja hoitoa sairaalassa. Mitä nopeammin hoito alkaa, sitä parempi on ennuste.
SAV:n toteaminen
SAV todetaan pään tietokonekerroskuvauksella (TT). Kuvaus tehdään päivystyksellisesti, ja se on nopea ja luotettava tutkimus etenkin vuodon alkuvaiheessa.
Jos oireiden alusta on yli 12 tuntia ja tietokonekuvaus ei osoita vuotoa mutta oireiden perusteella SAV:ta epäillään edelleen, voidaan tehdä lannepisto. Siinä selkäydinnestettä otetaan näytteeksi alaselästä neulalla, ja näytteestä voidaan todeta verenvuotoon viittaavat muutokset.
Kun SAV on todettu, aivovaltimot kuvataan vuotokohdan ja aneurysman paikantamiseksi. Tämä tehdään yleensä varjoaineella tehostetulla tietokonekerroskuvauksella (TT-angiografia) tai verisuonten kautta tehtävällä kuvauksella (katetriangiografia).
SAV:n hoito
Aneurysmaattinen SAV hoidetaan lähtökohtaisesti yliopistosairaalassa. Hoidon tärkein tavoite on estää aneurysman uusintavuoto, joka pahentaa ennustetta merkittävästi. Siksi puhjennut aneurysma pyritään sulkemaan mahdollisimman nopeasti, yleensä vuorokauden sisällä.
Aneurysma voidaan sulkea kahdella tavalla:
- Suonensisäinen hoito. Aneurysma täytetään tai eristetään verenkierrosta ohuen katetrin avulla, joka viedään valtimoita pitkin nivusesta tai ranteesta aivovaltimoon. Tämä on nykyään useimmiten ensisijainen hoito.
- Leikkaus. Kallo avataan ja aneurysman tyvi suljetaan pienellä metallisella klipsillä.
Hoitotapa valitaan yksilöllisesti muun muassa aneurysman sijainnin ja muodon sekä potilaan tilan mukaan.
SAV:n jälkeen voi ilmaantua lisäongelmia, joita seurataan ja hoidetaan sairaalassa. Aivovaltimot voivat supistua muutaman vuorokauden kuluttua vuodosta ja heikentää aivojen verenkiertoa. Tämän ehkäisemiseksi käytetään nimodipiini-nimistä lääkettä. Aivo-selkäydinnesteen kierto voi myös häiriintyä, jolloin saatetaan tarvita nesteen poisjohtamista (aivokammioavanne).
Toipuminen vaihtelee suuresti. Osa sairastuneista menehtyy jo ennen sairaalaan pääsyä tai pian sairaalaan saapumisen jälkeen, kun taas osa toipuu hyvin. Vahvin ennusteeseen vaikuttava tekijä on vuodon laajuus sekä potilaan tajunnantaso sairaalaan saavuttaessa. Toipuminen voi kestää kuukausia. Monille jää pitkäaikaisia oireita, kuten väsymystä, muistin ja keskittymisen vaikeuksia sekä mielialaoireita.
Onnistuneen sulkemisen jälkeen aneurysman uusintavuodon riski on pieni. Hoidettua aneurysmaa seurataan usein kuvantamistutkimuksilla, joilla varmistetaan, että sulkeminen on pysyvä. Osa sairastuneista tarvitsee toipumisvaiheessa kuntoutusta, jonka tarve ja kesto määräytyvät jäljelle jääneiden oireiden mukaan.
SAV:n ehkäisy
Aneurysmaattisen SAV:n vaaraa voi pienentää vaikuttamalla riskitekijöihin. Tärkeimmät keinot ovat
- tupakoinnin lopettaminen
- kohonneen verenpaineen hoito
- runsaan alkoholinkäytön välttäminen
- säännöllinen liikunta
Myös muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoito, kuten kohonneen kolesterolin ja verensokerin hoito, on hyväksi verisuonten terveydelle. Vaikka näiden ei tiedetä suoraan vaikuttavan aneurysman vuotoriskiin, ne tukevat verisuonten yleistä hyvinvointia.
Perheenjäsenten aivoverisuonten kuvausta suositellaan noin 30–60 vuoden iässä, jos suvussa on todettu aivovaltimoaneurysma kahdella ensimmäisen asteen sukulaisella (sisarus, vanhempi tai lapsi) tai kolmella toisen asteen sukulaisella (esim. isovanhempi, lapsenlapsi, täti, setä tai eno). Aivovaltimon aneurysma voi löytyä joskus sattumalta, esimerkiksi muusta syystä tehdyssä pään kuvauksessa. Jos vuotamaton aneurysma löytyy, sopivin hoito valitaan yksilöllisesti aneurysman koon, muodon, sijainnin sekä potilaan iän ja riskitekijöiden perusteella. Hoitona ovat riskitekijöihin vaikuttaminen ja tarvittaessa leikkaus- tai suonensisäinen hoito.
Lisää tietoa lukinkalvonalaisesta verenvuodosta
Kirjallisuutta
- Hoh BL, Ko NU, Amin-Hanjani S, ym. 2023 Guideline for the Management of Patients With Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage: A Guideline From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2023;54(7):e314-e370 PMID: 37212182
- Lindgren A ym. Aivovaltimoaneurysma ja subaraknoidaalivuoto (SAV). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.2.2021.
- Rautalin I, Lindbohm JV, Kaprio J, ym. Substantial Within-Country Variation in the Incidence of Subarachnoid Hemorrhage: A Nationwide Finnish Study. Neurology 2021;97(1):e52-e60 PMID: 33931532
- Tulamo R, Frösen J, Laaksamo E, ym. Miksi aivovaltimoaneurysma puhkeaa? Duodecim 2011;127:244–52.