Yleistä

Aneurysma tarkoittaa verisuonen pullistumaa.

Aikuisilta löytyvät valtimoaneurysmat eivät yleensä ole synnynnäisiä, vaan elämän aikana hitaasti kehittyneitä muutoksia. Niiden määrä lisääntyy ikääntymisen myötä eli aneurysmia löytyy enemmän iäkkäiltä kuin nuoremmilta. Aneurysmat ovat varsin harvinaisia, ja suurin osa aneurysmista ei koskaan aiheuta oireita tai vaadi toimenpiteitä. Tästä syystä aneurysmia ei aktiivisesti etsitä väestöstä. Useiden aneurysmien esiintyminen eri paikoissa samalla henkilöllä on niin harvinaista, että yhden löytyneen aneurysman perusteella muita aneurysmia etsitään vain tietyissä tapauksissa.

Tavallisimpia aneurysmien sijainteja ovat aivojen verisuonet (aivovaltimoaneurysma), aortta (rinta-aortan ja vatsa-aortan aneurysmat), vatsan alueen sisäelinten (kuten munuainen, maksa, perna, suolisto) valtimot sekä polvitaivevaltimot ja kaulavaltimot. Eri aneurysmien erityispiirteitä kuvataan artikkelissa alempana.

Mainittakoon, että joihinkin sairauksiin liittyy mikroskooppisen pieniin verisuoniin syntyviä mikroaneurysmia, joita voi näkyä esimerkiksi silmänpohjien kuvauksessa. Tässä artikkelissa ei käsitellä mikroaneurysmia.

Aneurysman syitä

Tärkeimpiä syitä aneurysman kehittymiseen ja kasvuun ovat tupakointi sekä korkea verenpaine.

Joskus aneurysma voi liittyä suvussa kulkevaan alttiuteen saada aneurysmia tai harvemmin tiettyihin synnynnäisiin, kudosta haurastuttaviin sidekudossairauksiin tai aneurysmille altistavaan geenimuutokseen.

Joskus aneurysma voi syntyä verisuonen vammaan, joka on tullut loukkaantumisen (esim. kaatuminen, putoaminen tai onnettomuus), verisuonen dissekoituman (suonen seinämän sisäinen halkeama) tai suonensisäisen lääketieteellisen toimenpiteen yhteydessä. Tällöin puhutaan pseudoaneurysmasta tai dissekaatioaneurysmasta.

Myös infektio ja tulehdus voivat aiheuttaa hyvin harvoin aneurysmia, joihin liittyy erityispiirteitä. Näitä aneurysmia ei käsitellä tässä artikkelissa.

Aneurysman toteaminen

Yleisimmin aneurysma löytyy sattumalta muun syyn vuoksi tehdyssä kuvantamistutkimuksessa.

Aneurysman hoito

Kun aneurysma on todettu, hyvä verenpaineen hoito ja tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeimpiä elintapamuutoksia, jotka hidastavat aneurysman kasvua.

Suurin osa aneurysmista ei vaadi toteamishetkellä hoitoa, mutta osaa aneurysmista jäädään seuraamaan. Seuranta toteutetaan kuvantamistutkimuksilla (esim. ultraäänitutkimus, tietokonekerroskuvaus tai magneettikuvaus), jotta voidaan varmistua, että aneurysma pysyy pienenä. Seurantakuvausten tarpeeseen vaikuttavat aneurysman sijainti, koko ja muoto sekä potilaan ikä ja elinajanodote (vaikuttavat loppuelämän aikaiseen riskiin).

Poikittaiselta läpimitaltaan isoksi ("iso koko" riippuu aneurysman sijainnista) kasvaneeseen aneurysmaan liittyy kohonnut riski aneurysman repeämiseen. Repeämiseen liittyy hengenvaarallisen verenvuodon riski. Tällaisia aneurysmia voidaan hoitaa ennaltaehkäisevästi. Myös ennaltaehkäisevään hoitoon liittyy riskejä, minkä vuoksi hoitoa harkitaan vasta, kun riski aneurysman repeämiselle on isompi kuin itse hoitoon liittyvät riskit. Ennaltaehkäisevässä hoidossa aneurysma eristetään verenkierrosta joko leikkauksessa tai suonensisäisessä toimenpiteessä. Hoitopäätökseen vaikuttavat aneurysman sijainti ja erilaiset potilaaseen liittyvät tekijät.

Todettu aneurysma ei ole este käyttää veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä eli veritulpan estolääkettä tai verenohennuslääkettä (antikoagulaatiohoito) tai verihiutaleiden estolääkitystä (esim. aspiriini tai klopidogreeli).

Aneurysman ehkäisy

Tupakoimattomuudella ja terveellisillä elintavoilla voi estää tai hidastaa aneurysman syntymistä.

Erilaisia aneurysmia

Aivovaltimoaneurysma

Aivovaltimoaneurysmasta ja sen harvinaisen repeytymisen aiheuttamasta lukinkalvonalaisesta verenvuodosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Lukinkalvonvalainen verenvuoto (SAV). Aivovaltimoaneurysmien hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa neurokirurgi.

Aortan aneurysma

Potilailla, joilla on todettu aortan aneurysma, on usein myös muissa verisuonissa rasvoittumista ja kalkkeutumista (ateroskleroosi), minkä vuoksi kaikkien sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hyvä hoito on tärkeää. Tupakoimattomuuden ja verenpaineen hoidon lisäksi myös kolesteroli ja kohonnut verensokeri tulee hoitaa. Statiinilääkitystä suositellaan kaikille, joilla on aortan aneurysma.

Pienen vatsa-aortan aneurysman seuranta tapahtuu terveyskeskuksessa. Ison tai nopeasti kasvavan vatsa-aortan aneurysman hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa verisuonikirurgi. Rinta-aortan aneurysmien hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa sydänlääkäri (kardiologi), sydän- ja rintaelinkirurgi tai joillain alueilla verisuonikirurgi. Vatsa-aortan aneurysmista osa kulkee suvussa, jonka vuoksi vatsa-aortan laajentuma on suositeltavaa poissulkea vatsa-aortan ultraäänitutkimuksella ainakin kertaalleen keski-ikäisenä tai vanhempana, jos omalla vanhemmalla tai sisaruksella on todettu aortan aneurysma. Tutkimukseen voi hakeutua perusterveydenhuollon tai yksityisen terveydenhuollon kautta. Lisätietoa aortan aneurysmasta löytyy artikkelista Aortan laajentuma (aneurysma).

Vatsan alueen sisäelinvaltimoiden aneurysmat (viskeraalianeurysmat)

Vatsan alueen sisäelinvaltimoiden aneurysmat ovat harvinaisia, ja näistäkin vain hyvin pieni osa vaatii hoitoa. Tyypillisiä paikkoja ovat munuaisen, maksan, pernan ja suoliston valtimot, joista käytetään nimityksiä arteria renalis (munuaisvaltimo), arteria hepatica (maksavaltimo) ja arteria lienalis (pernavaltimo); suoliston valtimoita ovat muun muassa arteria mesenterica, arteria gastroduodenale ja arteria gastricat.

Suurin osa viskeraalianeurysmista ei kasva ollenkaan tai kasvaa äärimmäisen hitaasti (tyypillisesti puoli millimetriä vuodessa). Valtaosa aneurysmista ei saavuta koskaan potilaan eliniän aikana isoa, hoidon harkintaa vaativaa kokoa (tavanomaisesti yli 1,5 tai yli 3 cm:n läpimitta, joka riippuu aneurysman sijainnista ja potilaasta). Todettujen aneurysmien hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa verisuonikirurgi.

Kaulavaltimoaneurysma

Kaulan valtimoiden aneurysmat ovat äärimmäisen harvinaisia, ja yleensä ne löytyvät sattumalta. Todettujen aneurysmien hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa verisuonikirurgi.

Polvitaivevaltimoaneurysma

Polvitaivevaltimon aneurysmat ovat harvinaisia. Niillä on jonkin verran päällekkäistä esiintyvyyttä vatsa-aortan aneurysmien kanssa, eli henkilöllä, jolla on todettu vatsa-aortan aneurysma tai polvitaivevaltimoaneurysma, on suurentunut riski saada myös toinen aneurysma.

Joskus harvoin polvitaivevaltimoaneurysma voi haitata jalan verenkiertoa, mutta ylivoimaisesti tavallisin syy jalan verenkiertohäiriölle on ateroskleroosista johtuva alaraajojen tukkiva valtimotauti, josta lisätietoa löytyy artikkelista Katkokävely (alaraajan valtimoahtauma). Polvitaiveaneurysman hoitoon ja seurantaan ottaa kantaa verisuonikirurgi.

Pseudoaneurysma

Pseudoaneurysma eroaa tavanomaisesta valtimoaneurysmasta siten, että siinä valtimonpullistuma syntyy verisuonen seinämän sisäisen rikkoontumisen seurauksena. Joskus pseudoaneurysmasta puhutaan myös tilanteessa, jossa verisuoneen tulee vuoto esimerkiksi leikkauksen tai verisuonipistoksen (punktio) jälkeen. Tämä artikkeli ei koske näiden tilanteiden hoitoa, joka vaatii yleensä aina kajoavan toimenpiteen.

Suuri osa valtimon seinämän sisäisen rikkoutumisen seurauksena syntyneistä pseudoaneurysmista muuttuu vakaiksi eli ne eivät kasva, eivätkä vaadi koskaan toimenpidettä. Kuitenkin pieneen osaan pseudoaneurysmista liittyy tavanomaisia aneurysmia nopeampi kasvutaipumus, varsinkin alkuvaiheessa.

Pseudoaneurysman seurantaan ja hoitoon vaikuttavat pseudoaneurysman sijainti, mahdollinen kasvutaipumus ja taustasyy. Todettujen pseudoaneurysmien seurantaan ja hoitoon ottavat kantaa eri erikoisalojen lääkärit, riippuen aneurysman sijainnista ja paikallisesti sovituista käytännöistä.

Kirjallisuutta

  1. Koelemay MJ, Geelkerken RH, Kärkkäinen J, et al. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2025 Clinical Practice Guidelines on the Management of Diseases of the Mesenteric and Renal Arteries and Veins. Eur J Vasc Endovasc Surg 2025;70(2):153-218 PMID: 40513642
  2. Wanhainen A, Gombert A, Antoniou GA, et al. European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2026 Clinical Practice Guidelines on the Management of Descending Thoracic and Thoraco-Abdominal Aortic Diseases - Editor's Choice. Eur J Vasc Endovasc Surg 2026;71(2):172-270 PMID: 41448425
  3. Mazzolai L, Teixido-Tura G, Lanzi S, et al. [2024 ESC Guidelines for the management of peripheral arterial and aortic diseases]. G Ital Cardiol (Rome) 2025;26(1 Suppl 1):e1-e169 PMID: 39820078
  4. Wanhainen A, Van Herzeele I, Bastos Goncalves F, et al. Editor's Choice -- European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2024 Clinical Practice Guidelines on the Management of Abdominal Aorto-Iliac Artery Aneurysms. Eur J Vasc Endovasc Surg 2024;67(2):192-331 PMID: 38307694
  5. Hoh BL, Ko NU, Amin-Hanjani S, et al. 2023 Guideline for the Management of Patients With Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage: A Guideline From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2023;54(7):e314-e370 PMID: 37212182
  6. Pyhältö T, Mannila E, Vikatmaa P, Bench F. Tylpät kaulasuonivammat. Duodecim 2023;139:893–903.
  7. Farber A, Angle N, Avgerinos E, et al. The Society for Vascular Surgery clinical practice guidelines on popliteal artery aneurysms. J Vasc Surg 2022;75(1S):109S-120S PMID: 34023430
  8. Thompson BG, Brown RD Jr, Amin-Hanjani S, et al. Guidelines for the Management of Patients With Unruptured Intracranial Aneurysms: A Guideline for Healthcare Professionals From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2015;46(8):2368-400 PMID: 26089327