Aortta on sydämestä alkava iso valtimo, josta muut valtimot haarautuvat (kuva ). Laajentuma voi syntyä aorttaan, jonka seinämä on heikentynyt valtimotaudin eli ateroskleroosin vuoksi. Joskus laajentuma syntyy aortan synnynnäisen seinämäheikkouden tai infektion vuoksi.

Kuva

Sydän ja suuret verisuonet. Sydämestä lähtevä aortta ja siitä eriytyvät suuret valtimot. Valtimot punaisia, sydämeen verta kuljettavat laskimot sinisiä.

Laajentuman tavallisin paikka on vatsa-aortta, mutta sitä esiintyy myös aortan alkupäässä rintakehän alueella. Laajentuma on miehillä yleisempi kuin naisilla, ja sen yleisyys lisääntyy iän mukana. Yli 75-vuotiaista laajentuma todetaan joka kymmenennellä. Vatsa-aortan laajentumia leikataan Suomessa noin 450 vuodessa.

Aortan laajentuma, etenkin rinta-aortan alueella, altistaa akuutille dissekoitumalle, jossa suonen sisäkalvo repeää äkillisesti ja veri pääsee suonen seinämän kerrosten väliin. Kyseessä on hätätilanne, joka vaatii yleensä leikkaushoitoa mahdollisimman pian. Aortan dissekoitumaan sairastuu noin 100–150 henkilöä vuosittain.

Aortan laajentuman syyt

Aortan aneurysman synty liittyy usein valtimonkovettumatautiin, vaikka aneurysman kehittymisen taustalla olevat mekanismit poikkeavat aortan ahtauttavasta ateroskleroosista eivätkä ole täysin selviä. Tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut LDL-kolesteroli. (ns. paha kolesteroli).

Myös erilaiset geneettiset rakenneheikkoudet ja sidekudossairaudet altistavat aortan laajentumiselle. Niiden osuus on suurempi rinta-aortan aneurysmissa.

Dissekoituma voi syntyä valtimonkovettumataudin vaurioittamaan suoneen, mutta se voi johtua myös synnynnäisestä verisuonen seinämän heikkoudesta. Esimerkki viimeksi mainitusta on perinnöllinen sidekudosheikkous, Marfanin oireyhtymä, jossa aortan dissekoituman vaara on tavallista suurempi.

Aortan laajentuman oireet

Tavallinen aortan laajentuma ei yleensä aiheuta oireita. Hiljalleen suuretessaan se voi joskus aiheuttaa selkään säteilevää kipua. Kookas laajentuma saattaa puhjeta, mikä johtaa usein kuolemaan. Mikäli verenvuoto kuitenkin rajoittuu ja potilas ehtii sairaalaan, on eloonjäämisen todennäköisyys nykyään 70 %:n luokkaa. Oireinen vatsavaltimon pullistuma hoidetaan kiireellisenä verisuonikirurgisessa yksikössä. Usein vatsa-aortan pullistuma todetaan muiden syiden vuoksi tehdyn kaikututkimuksen tai muun kuvantamistutkimuksen yhteydessä.

Aortan dissekoituman yhteydessä tuntuu äkillistä voimakasta ja repivää kipua, yleensä rinnan ja selän alueella. Tällainen kipu on aihe hakeutua välittömästi hoitoon.

Aortan laajentuman toteaminen

Laajentuma vatsan alueen aortassa voidaan todeta kaikututkimuksella. Lopullinen diagnoosi varmistetaan tietokonekerroskuvauksella.

Rinta-aortan osalta suurin osa laajentumista löytyy sattumalöydöksenä muiden syiden vuoksi tehdyissä kuvantamistutkimuksissa. Tietokonekerroskuvaus on paras menetelmä diagnoosin ja hoidon suunnittelun kannalta.

Aortan laajentuman hoito

Aortan laajentuman hoitona on tehokas kohonneen verenpaineen ja muiden valtimotaudin riskitekijöiden hoito. Aortan pullistumaa sairastavien lääkitys suunnitellaan samoin periaattein kuin valtimotautia sairastavien.

Jos laajentuma on korkeintaan 5–5,5 cm läpimitaltaan eikä jatkuvasti kasva, tilaa seurataan harvakseltaan tehdyillä kaikututkimuksilla. Suuremmat laajentumat leikataan puhkeamisvaaran vuoksi. Suuren avoleikkauksen sijasta vatsa-aortan laajentumassa käytetään nykyään ensisijaisesti suonensisäistä hoitoa, jossa nivusvaltimoidenn kautta viedään aortan laajentuman kohdalle sisäistute.

Rinta-aortan laajentumat hoidetaan sijaintinsa mukaisesti, joko avoleikkauksella tai suonensisäisesti sisäistutteella.

Aortan dissekoituman hoito riippuu sen sijainnista: aortan alkupään sairaus leikataan yleensä välittömästi, loppuosan dissekoitumaa voidaan myös hoitaa tehokkaalla verenpainelääkityksellä ja muilla lääkkeillä tai sisäistutteilla.

Aortan laajentuman ehkäisy

Aortan laajentumista voidaan mahdollisesti estää valtimotautia ehkäisemällä sekä hyvällä kohonneen verenpaineen hoidolla.