Kehitysvammaisuuden määritelmä

Älyllinen kehitysvammaisuus merkitsee kehitysvammaiselle henkilölle vaikeutta ymmärtää, vaikeutta oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa sekä vaikeutta hallita omaa elämäänsä. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan kehitysvammaisuus määritellään tilaksi, jossa henkisen toiminnan kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Lisäksi ympäristöön sopeutumiseen liittyvissä taidoissa kuten arjen käytännön taidoissa, kommunikoinnissa, kyvyssä huolehtia omista asioistaan, kyvyssä muodostaa ihmissuhteita ja käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla on vaikeutta.

Kehitysvammaisuus jaetaan neljään eri luokkaan: lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä kehitysvammaisuus. Mitä lievemmästä kehitysvammasta on kyse, sitä parempia ovat ympäristöön sopeutumisen taidot. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt oppivat usein lukemaan ja kirjoittamaan, mutta esimerkiksi omien raha-asioiden ja paperiasioiden hoito voi olla vaikeaa. Keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat usein toisten apua tai ohjausta myös arjessa esim. ruokailuissa, pukeutumisissa, pesuissa ja kodin ulkopuolella liikkumisessa. Syvästi kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toimissa.

Kehitysvammaisuuden esiintyminen

Kehitysvammaisia henkilöitä on noin 1 % väestöstä. Näistä noin 60 % on lievästi kehitysvammaisia, 20 % keskivaikeasti kehitysvammaisia, 10 % vaikeasti kehitysvammaisia ja 10 % syvästi kehitysvammaisia. Kehitysvammaisuus on miehillä tavallisempaa kuin naisilla.

Kehitysvammaisuuden syyt

Kehitysvammaisuus johtuu yleensä synnynnäisistä geneettisistä oireyhtymistä tai sairauksista, raskauteen tai synnytykseen liittyvistä komplikaatioista tai kehitysiässä saaduista sairauksista tai vammoista. Kehitysvammaisuutta aiheuttavat geneettiset oireyhtymät ja sairaudet ovat harvinaisia. Näistä tavallisimpia ovat Downin oireyhtymä ja särö-X-oireyhtymä.

Kehitysvammaisuuden toteaminen

Kehitysvammaisuus voidaan todeta moniammatillisen arvion pohjalta. Neuropsykologin tai psykologin arviossa kognitiivinen päättelysuoriutuminen jää erittäin heikkoon tasoon vastaten kehitysvammaisen suoriutumistasoa. Lisäksi henkilön hyvin tuntevien henkilöiden haastattelun pohjalta voidaan todeta merkittävät vaikeudet ympäristöön sopeutumiseen liittyvissä taidoissa. Lääkärin tehtävänä on todeta kehitysvammaisuus ja selvittää kehitysvammaisuuden mahdollinen syy. Kehitysvammaisuus todetaan yleensä erikoissairaanhoidossa. Aikuisilla kehitysvammaisuutta voidaan arvioida myös erityispoliklinikoilla.

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus ovat yleensä todettavissa jo ennen kouluikää, mutta osalla lievästi kehitysvammaisista henkilöistä kehitysvammaisuus todetaan vasta myöhemmin kouluiässä tai jopa vasta aikuisuudessa. Oppimiseen liittyviä ongelmia on kuitenkin heidänkin osallaan ollut selkeästi todettavissa jo lapsuudessa

Liitännäissairaudet

Kehitysvammaisuuteen liittyy usein muitakin sairauksia tai vammoja, sitä useammin mitä vaikeammasta kehitysvammasta on kysymys. Oireyhtymiin liittyvät oireyhtymille tyypilliset sairaudet. Lisäksi kehitysvammaisilla todetaan muuta väestöä useammin epilepsiaa, liikuntavammoja, aistivammoja, ADHD:ta, autismikirjon häiriöitä sekä psykiatrisia häiriöitä, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta. Psykiatristen häiriöiden toteaminen on kehitysvammaisilla usein haastavampaa, minkä vuoksi arviointiin suunnattuja strukturoituja haastattelulomakkeita joudutaan mukauttamaan. Näiden sairauksien tunnistaminen ja hoito ovat kuitenkin tärkeitä ja parantavat kehitysvammaisten elämänlaatua.

Kehitysvammaisuuden hoito

Kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia hoidetaan normaalin terveydenhuollon mukaisesti. Lisäksi on käytettävissä erityispoliklinikoita, jotka täydentävät perusterveydenhuollon palveluita kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä.

Ehkäisy

Kehitysvammaisuutta ei yleensä ottaen voida ennaltaehkäistä. Mikäli raskaudenaikaisessa seulontatutkimuksessa on todettu kohonnut kehityshäiriön todennäköisyys, voidaan harkita sikiödiagnostisia tutkimuksia. Kaikkia mahdollisia sairauksia tai vammoja ei kuitenkaan näiden tutkimusten avulla voida löytää. Niissä tapauksissa, joissa kehitysvammaisuus liittyy raskaudenaikaiseen päihteidenkäyttöön, voidaan kehitysvammaisuutta ehkäistä päihteettömyyttä tukemalla.

Vinkkejä vanhemmille tai läheisille

  • Todetusta kehitysvammaisuudesta huolimatta lapsi jatkaa kehitystään omassa tahdissaan.
  • Kehitysvammaisilla henkilöillä on vaikeuksiensa ohella myös omat yksilölliset vahvuutensa.
  • Hanki tietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
  • Tutustu muiden kehitysvammaisten perheisiin ja harrastusmahdollisuuksiin esim. vanhempain yhdistysten kautta.
  • Tue lasta itsenäistymään.

Kirjallisuutta

  1. Arvio M. & Aaltonen S. Kehitysvammainen potilaana. Duodecim 2011.