Yleistä

Virtsaelinvammat, vammamekanismit ja oireet

Virtsaelinvammat ovat harvinaisia. Niistä yleisimpiä ovat munuaisten vammat. Munuaiset ovat varsin hyvin selkärangan ja lihasten suojaamia, mutta kova isku tai suurienergiainen vamma esimerkiksi putoamisen, liikenneonnettomuuden tai kamppailu-urheilun yhteydessä voi johtaa munuaisen vaurioitumiseen. Myös ampuma- tai puukotusvamma voi ulottua munuaiseen.

Tavallisin oire munuaisten ja muiden virtsaelinvammojen yhteydessä on veri virtsassa. Munuaisvammoissa muiden oireiden esiintyminen vaihtelee. Osa voi tuntea kipua vammautuneen puolen kyljessä. Vakavimmissa munuaisvammoissa suuri verenvuoto voi aiheuttaa huonovointisuutta, verenpaineen laskua ja jopa sokin.

Munuaisista virtsarakkoon johtavan virtsanjohtimen vammat ovat erittäin harvinaisia ulkoisten vammojen yhteydessä. Yleisimmin virtsanjohtimen vaurion ulkoisena syynä on ampumavamma tai autokolari.

Myös normaali virtsarakko vaurioituu harvoin, koska se on niin hyvin suojattuna ihmiskehon sisällä. Yleisimpiä syitä virtsarakkovammaan ovat autokolarit ja putoamiset korkealta. Tavallisimpia virtsarakon vammautumiseen johtavia mekanismeja ovat lantion murtuminen tai kova isku alavatsaan.

Virtsarakon repeäminen voi joskus aiheuttaa virtsan valumisen vatsaonteloon. Tällöin potilaalla voi olla voimakkaan vatsakivun lisäksi vaikeuksia virtsata. Virtsan valuminen vatsaonteloon voi aiheuttaa vatsakalvotulehduksen, joka on hengenvaarallinen tila. Vatsakalvotulehduksessa potilaalla esiintyy voimakkaan vatsakivun lisäksi usein vatsanpeitteiden jännittystä, vatsan turvotusta, huonovointisuutta sekä joskus myös kuumetta.

Miehillä virtsaputki voi vaurioitua suoraan siittimeen kohdistuvan iskun seurauksena, mutta tämä on melko harvinaista. Tavallisimpia virtsaputken vaurioitumisen syitä ovat putoaminen hajareisin esimerkiksi polkupyörän tangon tai aidan päälle sekä potku sukuelinten alueelle. Myös lantionmurtumiin voi liittyä virtsaputken vamma.

Virtsaputken vaurion tavallisimpia oireita ovat verenvuoto virtsaputken suulta ja virtsaamisvaikeus. Naisilla virtsaputken vammat ovat erittäin harvinaisia, paljon harvinaisempia kuin miehillä, koska naisen virtsaputki on lyhyt. Tavallisin syy naisen virtsaputken vaurioitumiseen on lantion mruma esimerkiksi autokolarin seurauksena.

Miehen sukuelinten vammat

Miesten sukuelinten vammat ovat urologisista vammoista yleisimpiä. Siittimen ja kivespussin vammojen tavallisimpia aiheuttajia ovat esimerkiksi urheilun yhteydessä saatavat iskut. Vamma voi syntyä myös repeämisen, pureman tai lävistävän väkivallan seurauksena.

Oireet riippuvat vamman laajuudesta ja sijainnista, mutta tyypillisesti niitä ovat kipu, turvotus ja verenpurkauma vamma-alueella.

Siittimen vaurioituminen seksissä on harvinaista. Siittimen paisuvaisen repeämä (ns. penismurtuma) voi joskus syntyä erektiossa olevaan siittimeen esimerkiksi rajun yhdynnän seurauksena. Tällöin siittimestä kuuluu usein paukahdusta muistuttava ääni, erektio lopahtaa ja siittimen varteen syntyy laaja verenpurkauma. Siitin voi tällaisissa tilanteissa muistuttaa ulkonäöltään hieman munakoisoa.

Milloin hoitoon?

Epäiltäessä virtsaelinten tai sukuelinten vammaa on syytä hakeutua hoitoon vaurion laadun tarkistamiseksi ja sopivan hoidon valitsemiseksi. Erityisesti voimakas kipu tai turvotus, veri virtsassa tai virtsaamisvaikeus ovat syitä hakeutua kiireelliseen arvioon. Penismurtuma vaatii myös välitöntä hoitoa. Hoitoon hakeutumisen viivästyminen voi heikentää hoidon tuloksia.

Jos miehen sukuelimiin kohdistuu tylppä isku, mutta kipu on lievää eikä alueelle tule merkittävää turvotusta tai laaja-alaista ihonalaista verenpurkaumaa, tilannetta voi alkuun seurata kotona.

Virtsaelinten vammojen hoito

Vaikka monet virtsaelinten vammat paranevat itsestään, osa edellyttää leikkaushoitoa. Virtsa- ja sukuelinten vammojen leikkaushoitojen tulokset ovat pääsääntöisesti erinomaisia ja tulokset sitä parempia, mitä varhaisemmin hoito voidaan toteuttaa.

Munuaisvammoissa riittää useimmissa tapauksissa vamman tyypin määrittäminen kuvantamistutkimuksilla, lepo ja seuranta. Leikkaushoitoa tai muuta toimenpidettä voidaan tarvita, jos ilmenee pitkittyvää verenvuotoa tai virtsavuotoa virtsaelinten ulkopuolelle.

Yleisimmät toimenpiteet munuaisvammoissa ovat tähystyksellisiä pienempiä leikkauksia tai radiologin tekemiä toimenpiteitä paikallispuudutuksessa. Laajempia munuaisen korjaus- tai poistoleikkauksia tarvitaan harvoin ja yleensä vain erittäin vakavissa munuaisvammoissa.

Terävien ulkoisten vammojen aiheuttamat virtsanjohtimen vauriot täytyy yleensä korjata ompelemalla ne leikkaussalissa. Tylpän vamman seurauksena syntyneet vähäisemmät virtsanjohdinvauriot voivat parantua virtsanjohtimeen asetettavan katetrin avulla.

Virtsarakon vauriot, jotka eivät ole yhteydessä vatsaonteloon, voidaan useimmiten hoitaa katetrihoidolla. Katetri laitetaan yleensä virtsaputken kautta virtsarakkoon, ja sitä pidetään tyypillisesti 1–2 viikkoa. Vatsaonteloon yhteydessä olevat vauriot edellyttävät useimmiten leikkausta, jossa virtsarakon seinämän vauriokohta ommellaan kiinni.

Virtsaputken vammat hoidetaan useimmissa tapauksissa katetrihoidolla. Katetri laitetaan tapauskohtaisesti joko virtsaputken tai vatsanpeitteiden lävitse häpyluun yläpuolelta. Katetrihoidon kesto on tavallisesti 1–3 viikkoa.

Lävistävät virtsaputken vammat ja penismurtuman yhteydessä syntyvät virtsaputken vammat voidaan korjata leikkauksessa, jossa vauriokohta ommellaan kiinni.

Kivespussin vammat paranevat osassa tapauksista itsestään ilman toimenpiteitä. Jos kivespussiin tulee ihon läpäisevä haava, se suljetaan useimmiten ompelemalla paikallispuudutuksessa, mikäli vamman syntymisestä ei ole pitkä aika ja se ei ole seurausta eläimen tai ihmisen puremasta.

Jos ulkoinen vamma aiheuttaa kiveksen repeämisen, oireena ovat kova kipu ja kookas verenpurkauma. Näissä tapauksissa leikkaushoito kannattaa tehdä kiireellisesti. Mikäli kiveksen repeämää ei suljeta ompelemalla, seurauksena voi olla hedelmättömyys.

Penismurtuman hoito on leikkaus. Jos leikkaus päästään toteuttamaan pian, yleensä 24 tunnin kuluessa vammasta, erektiokyvyn palautuminen on erittäin todennäköistä. Mikäli leikkaushoito toteutetaan viiveellä, erektiohäiriön kehittyminen on tavallisempaa.

Peniksen amputoituminen, eli katkeaminen kokonaan terävän vamman seurauksena, vaatii pikaista leikkaushoitoa. Peniksen irti leikkautunut osa voidaan joissakin tapauksissa kiinnittää uudelleen, mikäli amputoitunut osa on säilytetty oikein ja jos vamman syntymisestä on kulunut alle 24 tuntia.