Yleistä
Kolmoishermo (nervus trigeminus) on nimensä mukaan kolmihaarainen. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista (kuva ). Hermoja on kaksi, kumpikin hermottaa omaa puoltaan kasvoista.

Kolmoishermon päähaarojen alueet kasvoissa. Kolmoishermo haarautuu kolmeen osaan, silmähermoon, yläleukahermoon ja alaleukahermoon, joiden hermottamat alueet kasvoissa näkyvät kuvassa.
Oire ilmaantuu vuosittain noin neljälle jokaista 10 000 ihmistä kohden.
Kolmoishermosärky vaivaa enemmän naisia kuin miehiä.
Särky ilmaantuu useimmiten keski-iässä, mutta sitä voi esiintyä kaikenikäisillä.
Kolmoishermosäryn syyt
"Itsestään" ilmaantuneen taudin syynä on useimmiten aivorungon alueella epätavallisesti kulkeva valtimo, joka painaa kolmoishermoa.
Noin kymmenesosalla syytä ei voida osoittaa.
Joskus kolmoishermo voi vioittua muistakin syistä, esimerkiksi vyöruusuinfektion tai MS-taudin kolmoishermon alueella aiheuttaman tulehduspesäkkeen seurauksena.
Kolmoishermosäryn oireet
Kolmoishermosäryssä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja yhden tai kahden hermohaaran alueella.
Suurin osa kiputiloista paikantuu toisen (yläleuka ja poskien seutu) tai kolmannen haaran (alaleuka) alueelle. Otsan seudun (ensimmäinen haara) kipuilu on harvinaisempaa.
Kipu voi aiheutua kasvojen ihon koskettamisesta, hampaiden pesusta tai syömisestä, välillä jopa puhumisesta. Lisäksi kasvoille puhaltava kylmä tuuli ja viima voivat laukaista sen. Kipu tulee lyhyinä pistelyinä tai "sähäyksinä", jotka kestävät muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin.
Hankalimmillaan kipu voi estää kasvojen tai hampaiden pesun tai puhumisen, joskus jopa syömisen. Tällainen kipuvaihe voi kestää yhdestä päivästä useisiin kuukausiin, useimmiten muutamia viikkoja.
Suurimmalla osalla kipuvaihe uusiutuu muutaman kerran vuoden sisällä, mutta on välillä poissa pitkiä aikoja.
Milloin hoitoon?
Kasvokipu on sen verran vahva ja häiritsevä oire, että sen ilmaantuessa tulee varmasti hakeuduttua lääkäriin. Nopea hoitoon hakeutuminen myös kannattaa, koska särkyyn on tarjolla hyvin tehoavia hoitoja.
Kolmoishermosäryn itsehoito
Kolmoishermosärkyyn ei voi omin keinoin vaikuttaa. Sen oireita voi kuitenkin lievittää muun muassa suojaamalla kasvoja suoralta viimalta esimerkiksi huivilla sekä välttämällä yllä mainittuja oireita laukaisevia tekijöitä mahdollisuuksien mukaan.
Kolmoishermosäryn hoito
Kipua voidaan tehokkaasti lievittää lääkkeillä, joista yleisin on epilepsialääke karbamatsepiini. Karbamatsepiinilla suurin osa särystä kärsivistä saadaan melko nopeasti kivuttomiksi.
Myös muita epilepsialääkkeitä on mahdollista käyttää, seuraavana vaihtoehtona okskarbatsepiini. Kolmoishermosärky voi lievittyä itsestäänkin. Lääkitystä yleensä vähennetään asteittain muutaman kuukauden käytön jälkeen, jotta nähdään, tarvitaanko sitä enää.
Jos lääkitys ei riittävästi tehoa, voidaan vaikeimmissa tapauksissa lievittää kipua neurokirurgisella leikkauksella. Toimenpiteitä on useita erityyppisiä. Ellei ensimmäisestä ole hyötyä, voidaan tilanteen mukaan harkita vielä toisenlaistakin toimenpidettä.
Kolmoishermosäryn ehkäisy
Sairauteen ei tunneta ehkäisyä.
Kirjallisuutta
- Harno H, Vuorjoki-Ranta T-R. Kolmoishermosärky. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 22.8.2025.