Mikä on hoitotahto?
Hoitotahdolla tarkoitetaan usein kahta sisällöltään ja lailliselta sitovuudeltaan erilaista asiakokonaisuutta – tai molempia niistä:
- Tahdonilmaisulla lääketieteellisistä hoidoista ilmaistaan tahto elämää pidentävien hoitojen käytöstä tilanteessa, jossa oman tahdon ilmaiseminen ei ole mahdollista.
- Elämän loppuvaiheen toiveilla tarkoitetaan tahdonilmaisua siitä, millaista arkeen ja huolenpitoon liittyvää hoivaa toivoo elämän loppuvaiheessa.
Tahdonilmaisu lääketieteellisistä hoidoista
Hoitotahdossa henkilö ilmaisee tahtonsa tulevasta lääketieteellisestä hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin esimerkiksi tajuttomuuden, toimintakyvyn heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen lääketieteellisestä hoidosta sitoo hoitoon osallistuvia terveydenhuollon ammattilaisia hoitopaikasta riippumatta. Kiellot voivat koskea esimerkiksi antibioottihoitoa ja keinoruokintaa tai hengityslaitteeseen kytkemistä ja sairaalaan siirtämistä.
Tahdon ja hoidosta kieltäytymisen tulee olla hyvin selkeästi ja yksiselitteisesti kuvattuja, jotta niiden perusteella voidaan tehdä kirjaimellisesti elämään ja kuolemaan liittyviä päätöksiä. Esimerkiksi henkilö voi toivoa, ettei keuhkokuumeeseen aloiteta antibioottihoitoa silloin, kun kyky tunnistaa läheisiä on pysyvästi menetetty.
Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta kunnioittaen valtuuttajan toiveita ja arvomaailmaa. Tällöin on tärkeää varmistaa, että valtuutettu henkilö tuntee hoitotahdon laatijan toiveet riittävän tarkasti ja suostuu tehtävään.
Elämän loppuvaiheen toiveet
Henkilö voi ilmaista elämän loppuvaiheisiin liittyviä erityistoiveitaan. Tällaisia ovat muun muassa ruokaan, juomaan tai ympäristöön liittyvät toiveet, jotka kokee merkityksellisiksi ja joiden toivoo toteutuvan, vaikka ei itse enää pystyisi ilmaisemaan tahtoaan. Hoitohenkilökunta pyrkii noudattamaan toiveita, mutta niistä on mahdollista poiketa, jos toiveita ei ole mahdollista toteuttaa. Lue lisää artikkelista Elämän loppuvaiheen toiveet.
Miksi hoitotahtoa tarvitaan?
Elämän loppuvaiheessa on melko yleistä, että ihminen ei enää heikentyneen toimintakyvyn tai tajuttomuuden takia kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Käsitykset laadukkaasta elämästä vaihtelevat, ja siksi aiheesta olisi tärkeää keskustella henkilön, läheisten ja tarvittaessa lääkärin kanssa ennakkoon. Epävarmuus henkilön tahdosta voi aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen, hänen läheisilleen sekä ammattilaisille. Hoitotahtoon näkemykset voi kirjata sellaisessa muodossa, että myös muut voivat tarvittaessa tehdä päätöksiä henkilön puolesta ja luottaa toimivansa hänen tahtonsa mukaisesti.
Lääketieteellinen hoito painottuu usein elämän pidentämiseen, mikäli potilaan tahto ei ole tiedossa. Tällöin seurauksena voi olla toiveiden vastainen hoito ja kärsimyksen pidentäminen.
Hoitotahto kertoo näissä tilanteissa potilaan omat toiveet hoidostaan häntä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille ja läheisille. Näin terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat ottaa huomioon potilaan toiveet hoitopäätöksissä ja hoidon linjauksissa.
Miten hoitotahto tehdään?
Hoitotahto suositellaan tekemään kirjallisesti ja tallentamaan ensisijaisesti Kanta.fi-palveluun, josta se on aina tarpeen tullen löydettävissä. Omakanta-tietokannassa jokainen voi itse muokata hoitotahtoaan ja varmistaa sen ajantasaisuuden. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla, ja hoitotahtoon lisätään palvelussa päiväys automaattisesti. Kantaan kirjattaessa ei tarvita todistajia.
Hoitotahto voidaan kirjoittaa myös paperille, jolloin siinä tulee olla tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se voi kulkea potilaan mukana. Jälkimmäisessä tapauksessa sairauskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Kirjallisen hoitotahdon tallennus sairauskertomukseen tai tieto hoitotahdon olemassaolosta voidaan tehdä omassa tavanomaisessa hoitopaikassa, esimerkiksi terveyskeskuksessa.
Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. Tällöin se on syytä kirjata potilas- tai asiakastietoihin, ja mikäli mahdollista, pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Sähköiseen sairauskertomukseen suullinen hoitotahto voidaan kirjata esimerkiksi kahden todistajan, vaikka lääkärin ja omahoitajan, vahvistamana.
Hoitotahdon sisältö
Hoitotahtoon voidaan sisällyttää joko toinen tai molemmat seuraavista kokonaisuuksista:
1. Tahdonilmaisut lääketieteellisestä hoidosta
Hoitotahdossa henkilö voi kieltäytyä hoidoista, joita ei halua käytettävän hänen kohdallaan. Näitä ovat esimerkiksi antibioottihoito, keinoruokinta, hengityslaitehoito, elvytys ja tehohoito. Myös siirroista palvelutalosta sairaalaan voi kieltäytyä. Hoitotahtoon voi myös kirjata toiveen siitä, ettei hoidoista luovuta ja elämää ylläpidetään kaikin mahdollisin keinoin.
Hoitotahdossa henkilö ei kuitenkaan voi edellyttää toteutettavaksi lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.
2. Elämän loppuvaiheen toiveet
Hoitotahdossa voi omin sanoin kuvata millaista arkeen ja huolenpitoon liittyvää hoivaa toivoo elämän loppuvaiheessa. Elämän loppuvaiheen toiveet laaditaan vapaamuotoisesti, eivätkä toiveet velvoita terveydenhuollon ammattilaisia. Lue lisää artikkelista Elämän loppuvaiheen toiveet.
Jos hoitotahdon laatija on epävarma hoitotahdon muotoilusta, hän voi kysyä neuvoa lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Hoitotahdosta ja sen vaikutuksista on hyvä keskustella esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa.
Milloin hoitotahto on voimassa?
Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun henkilö ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä, ja se on tarkoitettu hoito-ohjeeksi pitkäaikaisissa sairauksissa tai akuuteissa tilanteissa, joissa paranemisen mahdollisuuksia ei enää ole.
Hoitotahto.fi-palvelussa laaditun hoitotahdon voimassaolon edellytyksenä on, että kuvattu tilanne on pitkäkestoinen, eikä siihen ole hoitavien lääkärien arvion mukaan odotettavissa paranemista. Hoitotahtoa ei sovelleta, jos henkilö joutuu sairaalaan tajuttomana äkillisen sairauden tai tapaturman vuoksi, josta toipuminen on mahdollista.
Hoitotahdon voimassaoloajan pituudesta ei ole selkeitä määräyksiä. On suositeltavaa, että hoitotahdon tekijä tarkistaa sen sisällön aika ajoin, esimerkiksi 5–10 vuoden välein tai tilanteen muuttuessa. Tarkistamispäivämäärä on syytä kirjata.
Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. On tärkeää, että muutos tai peruutus kirjataan yhtä huolella kuin hoitotahdon olemassaolokin. Lähiomainen ei voi muuttaa eikä perua hoitotahtoa. Omakannassa välilehden "Hoitotahto" alla on painikkeet, joiden kautta voi tehdä muutoksia hoitotahtoon tai peruuttaa sen.
Hoitotahdon sitovuus
Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa on perusteltu syy epäillä, että henkilön tahto on hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut sekä tilanteet, joissa lääketieteellisen kehityksen seurauksena sairauden hoitoon on tullut uusia merkittäviä hoitomahdollisuuksia, joita henkilö ei ole voinut ottaa huomioon hoitotahtoa laatiessaan.
Hoitotahto.fi-palvelu ja esimerkki palvelussa laaditusta hoitotahdosta
Hoitotahdon muotoilemiseksi on suositeltavaa käyttää Hoitotahto.fi-palvelua, jossa voi kysymyksiin vastaamalla luonnostella lääketieteellisiä hoitoja koskevan tahdonilmaisun omien arvojen mukaan. Palvelun avulla varmistetaan myös se, että tahdon kuvaus on riittävän kattava ja tarkka.
Tekstiä voi vapaasti muokata ja täydentää ennen sen allekirjoittamista ja/tai siirtämistä omakantaan. Palvelu keskittyy vastaamaan siihen, mikä olisi vielä pidentämisen tai elämisen arvoista elämää hoitotahdon laatijalle. Katso esimerkki Hoitotahto.fi-palvelussa laaditusta hoitotahdosta.
Kirjallisuutta
- Saarto T, Lyytikäinen M, Ahtiluoto S, ym. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Ohjaus 4/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Fagerlin A, Schneider CE. Enough. The failure of the living will. Hastings Cent Rep 2004;34(2):30-42 PMID: 15156835
- Louhiala P. Ongelmallinen hoitotahto – puolesta ja vastaan.Suom Lääkäril2003;58(43):4385–6.