Yleistä

Hiivatulehduksen aiheuttaja on lähes aina emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans -niminen hiivasieni, joka on yltynyt liikakasvuun. Kokkareinen valkovuoto, samanaikainen vahva kutina ja kirvely sekä haavaumat ulkosynnyttimissä viittaavat tavallisimmin hiivatulehdukseen. Hiivatulehdukselle altistavat esimerkiksi raskaus, antibioottien tai ehkäisypillereiden käyttö, diabetes ja immuunivajaustilat. Myös tiukat vaatteet ja hengittämättömät siteet tai suojat voivat lisätä oireilua. Laukaisevaa tekijää ei aina tunnisteta.

Emättimen ja ulkosynnyttimien hiivatulehduksen oireet

Hiivatulehduksen tyypillisiä oireita ovat voimakas kirvely, kutina tai ärsyttävä tunne sekä vaalea, tuoksuton vuoto. Valkovuoto on kokkaremaista, vaaleaa ja seinämiin tarttuvaa. Joskus valkovuoto voi olla tasaista, harmaata, jopa vetistä, ja joskus vuotoa ei ole ollenkaan. Ulkosynnyttimien limakalvolla voi olla pieniä haavaumia ja punoitusta. Emättimen hiivatulehdukseen ei yleensä liity muita oireita, kuten kuumetta, alavatsakipuja tai virtsaamisvaikeuksia. Sattumalta löytynyttä, oireetonta hiivatulehdusta ei tarvitse hoitaa.

Hiivatulehduksen itsehoito ja ehkäisy

Lääkehoidon onnistumiseksi ja oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi kannattaa noudattaa seuraavia käytännön ohjeita ärtyneiden ulkosynnyttimien hoitoon:

• Vesipesuja tulisi tehdä korkeintaan kaksi päivässä. Emätintä ei tule suihkuttaa, ja pesun jälkeen iho kuivataan pyyhkeellä kevyesti painellen.
• Jos haluaa käyttää öljyjä tai perusvoiteita, tulisi niistä valita hajusteettomat vaihtoehdot
• Karvojen poistoa kannattaa välttää.
• Jatkuvaa tiukkojen tai hiostavien vaatteiden sekä pikkuhousunsuojien käyttöä kannattaa välttää.

Hiivatulehduksen itselääkintä

Jos olet aikaisemmin sairastanut emättimen hiivatulehduksen tai muuten tunnistat oireet, voit hoitaa tautia itselääkinnällä. Toistuva hiivatulehdusoire täytyy varmistaa jatkotutkimuksilla sekä selvittää mahdolliset syyt tulehduksen toistumiselle.

• Suositeltavia itsehoitolääkkeitä ovat emätinpuikot tai emätinvoide, jotka sisältävät klotrimatsolia. Hoidon kesto on 1–3 päivää valmisteesta riippuen. Vaihtoehtoinen lääkitys on suun kautta otettava flukonatsolia sisältävä lääkekapseli.
• Emätinpuikkoja käytetään pakkauksen ohjeen mukaan iltaisin. Emätinpuikko tai emätinemulsiovoide työnnetään pakkauksessa olevan asettimen avulla mahdollisimman syvälle emättimeen. Hoitoa ei käytetä kuukautisten aikana. Tamponien käyttöä samanaikaisesti ei suositella.
• Lisäksi voidaan käyttää perusvoiteita, jos kutina ulkosynnytinelimissä on voimakasta. Vulvan tulehdus voi vaatia viikon kestävän paikallishoidon.
• Allergiset reaktiot tai ärsytysreaktiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Ne ilmenevät ärsytyksenä ja kirvelynä hoidon aikana. Tällöin hoito on keskeytettävä ja on mentävä lääkäriin.
• Suun kautta otettavaa flukonatsolia suositellaan itsehoitolääkkeeksi ainoastaan 16–50-vuotiaille naisille. Hoito on yhtä tehokas kuin paikallishoito. Kapselit niellään kokonaisina joko aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan. Flukonatsolilla on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa, joista tärkeimpiä ovat varfariini (veren hyytymisen estoon tarkoitettu lääke) sekä jotkin diabetes- ja astmalääkkeet. Näiden käytön yhteydessä kannattaa keskustella apteekkihenkilökunnan kanssa ennen flukonatsolikapselien käyttöä.
• Raskauden aikana hiivatulehdus hoidetaan paikallisesti, mutta itselääkintää ei suositella ilman yhteydenottoa lääkäriin tai neuvolaan.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos esiintyy emättimen ja ulkosynnyttimien hiivatulehdukseen viittaavia oireita ja lisäksi yksi tai useampi seuraavista kohdista täyttyy:

• Ikä on alle 16 tai yli 60 vuotta.
• Hiivatulehduksia on usein.
• Henkilö on raskaana.
• Esiintyy epäsäännöllistä veristä vuotoa tai pahanhajuista vuotoa.
• Esiintyy alavatsakipuja ja/tai kuumetta.
• Sukuelimissä on rakkuloita
• Oireiden voidaan epäillä aiheutuvan seksitaudista.
• Esiintyy virtsaamisvaikeuksia.
• Itsehoito ja itselääkintä eivät lievitä oireita kolmessa vuorokaudessa tai oireet eivät parane viikossa.
• Polttava tunne ja ärsytys lisääntyvät tai oireet pahenevat hoidon aikana.