Kyseessä ei siis ole vieraan bakteerin aiheuttama varsinainen tulehdus, joten bakteerivaginoosi voi myös parantua itsestään tai itsehoidolla. Se ei ole sukupuolitauti, mutta sairastumisen riski lisääntyy useiden seksuaalikontaktien myötä. Kuparikierukan käyttäjillä tätä emätintulehdusta esiintyy keskimääräistä enemmän. Myös tupakointi lisää bakteerivaginoosia.

Bakteerivaginoosin oireet

Tavallisin oire on pahanhajuinen runsas valkovuoto, joka on tasaista, jopa maitomaista tai harmahtavaa. Haju on tyypillisesti tympeä, kalamainen, ja se voi pahentua esimerkiksi yhdynnän jälkeen. Oireisiin voi liittyä lievä kutina tai kirvely.

Bakteerivaginoosi voi löytyä oireettomalta naiselta sattumalta papakokeessa, jolloin sitä ei tarvitse hoitaa.

Bakteerivaginoosin itsehoito

Lievä tulehdus voi hoitua itselääkinnällä. Lievien oireiden hoitoon ja oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita.

  • Hyvää henkilökohtaista hygieniaa kannattaa noudattaa, mutta liian tiheitä pesuja, saippuan käyttämistä ja suihkuttamista suoraan emättimeen pitää välttää. Jos käytetään pesuaineita, niiden pH:n tulee olla alle 7.
  • Lievien oireiden yhteydessä bakteerivaginoosin hoitona voi käyttää emättimen happamuutta lisääviä aineita kuten maitohappobakteereita ja C-vitamiinia, joita saa apteekista ilman reseptiä. Valmisteet annostellaan emättimeen kapseleina tai geeleinä. Niiden vaikutuksesta emättimen bakteerikanta ja pH-arvo normalisoituvat ja limakalvon vastustuskyky paranee. Hoitoja käytetään tyypillisesti noin viikon ajan.
  • Näistä valmisteista voi olla hyötyä naisille, joilla on toistuvia emätintulehduksia. Probioottien hyödystä bakteerivaginoosin hoidossa ei toistaiseksi ole vakuuttavaa näyttöä.

Bakteerivaginoosin lääkehoito

Yleensä oireellinen tulehdus hoidetaan lääkkeillä, jotka edellyttävät lääkärin reseptiä. Lääkehoidon onnistumiseksi kannattaa noudattaa seuraavia ohjeita.

  • Bakteerivaginoosi hoidetaan joko suun kautta annosteltavalla lääkkeellä tai paikallisesti voiteella tai emätinpuikolla.
  • Suun kautta hoitona käytetään metronidatsolia 5–7 vuorokauden kuurina. Paikallishoitona voidaan käyttää joko metronidatsolipuikkoja tai klindamysiinivoidetta. Hoito kestää viikon.
  • Uusin lääkevaihtoehto on dekvaliniumkloridi, joka annostellaan emätintabletteina 6 vuorokauden ajan iltaisin. Se on mikrobilääke ja antiseptinen aine.
  • On tärkeää käyttää kuuri loppuun asti, vaikka oireet häviäisivätkin aiemmin.
  • Metronidatsoli-hoidon yhteydessä ei saa nauttia alkoholia, koska alkoholin ja hoitona käytetyn lääkkeen yhteisvaikutus saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Kyseessä on antabus-tyyppinen reaktio.
  • Seksipartnerin hoito ei ole tämän tulehduksen yhteydessä tarpeellista.
  • Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi hoidetaan paikallishoidolla.
  • Bakteerivaginoosi paranee yleensä hyvin. Jälkitarkastusta ei tarvita, ellei siihen ole muita syitä.

Milloin hoitoon

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua seuraavissa tilanteissa.

  • Oireet esiintyvät ensimmäisen kerran tai jatkuvat pidempään, esimerkiksi toistuen lievinä aina kuukautisvuotojen jälkeen
  • Lisääntyneen valkovuodon lisäksi esiintyy virtsaamisvaikeuksia, ylimääräistä veristä vuotoa, alavatsakipuja ja/tai kuumetta
  • Jos on syytä epäillä, että oireet aiheutuvat sukupuolitaudista
  • Jos myös kumppanilla on oireita
  • Raskauden aikana.