Yleistä

Kahvinjuonti on erityisesti suomalaisten suosima tapa. Suomessa nautitaan kahvia runsaammin kuin missään muussa maassa; suomalaisten miesten keskimääräinen päivittäinen kahvin kulutus on 4,9 dl ja naisten 3,8 dl. Teetä naiset juovat keskimäärin 1,5 dl ja miehet keskimäärin 0,8 dl päivässä. Kaakaojuoman kulutuksesta ei ole tarkkaa tietoa.

Kahvi ja terveys

Kahvin kohtuukäytöllä on havaittu edullisia terveysvaikutuksia. Kahvin käyttö näyttäisi yhdistyvän pienentyneeseen maksa- ja kohtusyövän riskiin sekä pienempään sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Viitteellistä näyttöä on siitä, että kahvi olisi yhteydessä pienempään suu-, nielu- ja kurkunpään syöpien riskiin. Terveysvaikutukset voivat välittyä muun muassa kahvin sisältämien flavonoidisten yhdisteiden kautta.

Kahvin osalta kohtuukäytöksi katsotaan 1–4 kupillista (1,25–5 dl) päivässä. Liian runsas kahvin käyttö voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten närästystä, ja uniongelmia muun muassa sen sisältämän kofeiinin vuoksi. Oireiden ilmaantuminen on hyvin yksilöllistä. Kahvissa on kofeiinia noin 70 mg desilitrassa. Espressossa kofeiinia on 300 mg desilitrassa.

Suodattamattomat kahvijuomat, kuten pannukahvi ja useat kahvikonekahvit, suurentavat veren kokonaiskolesterolin ja huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta sisältämiensä diterpeeni-yhdisteiden vuoksi, ja sen vuoksi niitä suositellaan vältettävän.

Tee ja terveys

Tee on valmistettu teepensaan (Camellia sinensis) kuivatuista lehdistä. Musta tee on hapetettua teetä. Vihreää teetä ei ole hapetettu. Valkoista teetä ei myöskään ole hapetettu. Se on tehty teepensaan yläosan nupuista ja kärkilehdistä, jotka on vain kuivattu. Yrttiteet eivät ole teekasveista lähtöisin, ja niitä ei siksi luokitella varsinaisiksi teejuomiksi.

Teessä on kofeiinia vähemmän kuin kahvissa, noin 10–50 mg desilitrassa. Eniten sitä on mustassa teessä ja vähiten valkoisessa teessä. Vihreän teen kofeiinipitoisuus vaihtelee huomattavasti haudutustavan mukaan, mutta sijoittuu yleensä mustan ja valkoisen teen väliin.

Tee sisältää flavonoidisia yhdisteitä, kuten kahvikin. Teen on havaittu olevan yhteydessä pienempään virtsarakon syövän riskiin.

Kaakaojuoma ja terveys

Kaakaojuomassa kofeiinia on 3–5 mg desilitrassa. Kaakaojauheen samoin kuin raakakaakaon kadmiumpitoisuus on suuri, minkä vuoksi niitä ei suositella alle 1-vuotiaille. Vanhemmille lapsille ei ole asetettu käyttörajoitusta. Myös kaakaossa on flavonoidisia yhdisteitä, mutta tutkimusnäyttöä terveysvaikutuksista ei juurikaan ole. Kaakaojuoma voi olla huomattava energian, kovan rasvan ja sokerin lähde etenkin lapsilla.

Kahvin, teen ja kaakaon kofeiini

Kofeiinin kokonaissaannin ei tulisi ylittää 400 mg päivässä. Kahvin ja teen lisäksi kofeiinia saadaan muun muassa kolajuomista ja energiajuomista. Kofeiinia voikin saada liikaa kofeiinia sisältävistä virvoitus- ja energiajuomistakin. Raskaana oleville suositeltava kofeiinin määrä on enintään 200 mg päivässä. Tämän määrän saa noin 3 desilitrasta kahvia, 1 desilitrasta espressoa tai 8 desilitrasta mustaa teetä. Lasten ja nuorten kofeiinin saantia on syytä tarkkailla. Kofeiinin määrän ei tulisi ylittää 3 mg painokiloa kohden.

Muita terveysnäkökulmia

Kahvi ja tee eivät sellaisinaan sisällä energiaa, ellei sitä lisätä sokerin, maidon tai kerman muodossa. Mikäli kahvi, tee ja kaakao juodaan sokerilla makeutettuina, ne voivat olla huomattavia sokerin lähteitä. Esimerkiksi neljä kupillista kahvia, joista jokaisessa on kaksi palaa sokeria, sisältää sokeria yhteensä 30–40 grammaa sokeripalojen koosta riippuen. Lisätyn sokerin määrän ei tulisi keskikokoisella henkilöllä ylittää 50–60 grammaa päivässä. Kupillisessa kaakaota on tyypillisesti 10–15 grammaa sokeria. Kaakao voikin olla huomattava sokerin lähde etenkin lapsilla.

Myös käytetyn maidon laadulla on merkitystä. Jos kahvin juo kevytmaidon kanssa, on rasvan, erityisesti kovan rasvan, saanti huomattavasti pienempää kuin rasvaisempaa maitoa tai kermaa käytettäessä. Neljässä kupillisessa kahvia kevytmaidolla rasvaa on noin 1 gramma. Samassa määrässä kahvia kahvikermalla rasvaa on noin 6 grammaa. Maidon rasvasta suurin osa on kovaa rasvaa, jota naisten ei olisi hyvä saada yli 20 grammaa ja miesten yli 30 grammaa päivässä. Vieläkin olennaisempaa käytetyn maidon laatu on kaakaossa, jossa sitä on enemmän kuin kahvissa. Kupillisessa kevytmaitoon tehtyä kaakaota rasvaa on 3–3,5 grammaa, kupillisessa täysmaitoon tehtyä kaakaota 7–9 grammaa ja rasvattomaan maitoon tehtynä noin 0,5 grammaa. Kasvipohjaisissa juomissa rasvan laatu on kookosmaitoa lukuun ottamatta parempi, joten haluttaessa käyttää rasvaisempaa tuotetta on suositeltavaa valita kasvipohjainen vaihtoehto.

Suun terveyden näkökulmasta kahvi, tee ja kaakaojuoma voivat altistaa hampaiden reikiintymiselle, mikäli ne on makeutettu sokerilla. Kahvi ja tee voivat aiheuttaa myös hampaiden värjäytymistä.