Nilkan nyrjähdys on yleisin tuki- ja liikuntaelinten vamma. Nilkkavamman ensiavussa tärkeintä on kylmä, kohoasento, lievä paine (kompressio) ja lepo. Usein vaaditaan alkuvaiheessa nilkan sivuliikkeen estävä tukiside.

Syyt ja oireet

Tavallisin nilkan vamma on nyrjähdys, jossa nilkka vääntyy sisäänpäin. Vamman energiasta riippuen vaurio voi olla lievä ulkokehräseen eli pohjeluun alapäähän kiinnittyvien nivelsiteiden venyttyminen, näiden nivelsiteiden laajempi vaurioituminen, kehräsluun murtuma tai vielä laajempi nilkan murtuma ja nivelsiteiden repeäminen (kuva ).

Kuva

Nilkan nyrjähdys. Nilkan tyypillinen nyrjähdys tapahtuu nilkan vääntyessä sisäänpäin. Tavallisimpia nivelsiteiden vaurioita ovat etummaisen telaluu-pohjeluusiteen ja kantaluu-pohjeluusiteen vammat. Aiheesta tarkemmin: ks. artikkeli Nilkan nyrjähdys.

Vamman seurauksena kipu tuntuu nilkassa yleisimmin ulkosivulla ulkokehräsen alapuolella merkkinä etummaisen tela-pohjeluusiteen vaurioitumisesta. Jos nivelsiteessä on selvä vaurio, alueelle tulee myös turvotusta ja veripahka. Jos painon laskeminen jalalle (varaaminen) ei kivun vuoksi onnistu tai luiden koputtelu sormenpäällä aristaa, luun vaurio on hyvin mahdollinen. Jos mainittuja oireita ei ole, murtuman mahdollisuus on varsin pieni (1–2 %:n luokkaa).

Nilkan nyrjähdyksen ensiapu ja itsehoito

Venähdysten ensiapuna on kylmähoito tätä tarkoitusta varten valmistetuilla kylmäpakkauksella tai tarvittaessa jää- tai pakastepussilla. Myös lievästi vamma-aluetta puristava side ja kohoasento vähentävät verenvuotoa kudoksiin ja turvotusta. Kylmähoito on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se aloitetaan, mieluimmin jo puolessa minuutissa. Jääpussia tai kylmäpakkauksia pidetään vamman kohdalla 15–20 minuuttia kerrallaan, tarvittaessa 1–2 tunnin välein useita kertoja päivässä. Ihon paleltumavammaa tulee varoa. Tarkempia ohjeita ensiavusta: ks. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle.

Lievä nilkan venähdys, johon ei liity nivelen toiminnan häiriötä eikä jalkaan varatessa (laskiessa paino vammautuneelle jalalle) tuntuvaa kipua, paranee itsestään 1–2 viikon sisällä. Nilkkanivelen sivuttaisväännön estävästä niveltuesta on apua.

Milloin hoitoon

Jos venähdysvammaan liittyy huomattava turvotus, ihonalainen verenvuoto, kipu alaraajaan varatessa tai koputteluarkuus luissa, on tarpeen hakeutua välittömästi hoitoon.

Hoito

Tavallisen nilkan venähdysvamman hoitona on nilkan tukeminen 1–3 viikoksi nilkan sivuttaisväännön estävällä nilkkatuella. Nilkan liikeharjoitukset voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Harjoituksiin kuuluvat kivun mukaan tapahtuvat pohjelihasharjoitukset esimerkiksi varpailleen nousten ja pohjelihasten venytykset esimerkiksi työntämällä jalkaterää päkiästä vastusta vasten (ks. kuva ). Myös tasapainoharjoittelu voidaan käynnistää kivun salliessa esimerkiksi tasapainolaudalla (ks. kuva ). Ks. myös harjoitusohje

Kuva

Pohjelihaksen venyttely. Nojataan seinään, puuhun tms. Jalkaa työnnetään taakse ja samalla pidetään kantapää maassa. Kun pohkeen seudussa tuntuu kiristystä, venytys on sopiva. Venytystä pidetään yllä vähintään 30–60 sekuntia.

Kuva

Tasapainolauta. Tasapainoa voidaan harjoitella laudalla, jonka pohja on kupera. Alussa otetaan välillä tukea seinästä. Pyrkimyksenä on pysyä laudalla ilman tukea mahdollisimman pitkään.

Vaurioituneen nivelsiteen paraneminen kestää yleensä 3–6 viikkoa. Leikkaushoito on hyvin harvoin tarpeen pelkässä nivelsidevammassa. Mikäli vammaan liittyy luunmurtuma, hoitona on kipsihoito tai leikkaushoito, jossa nilkka lujitetaan ruuveilla.

Ehkäisy

Aikaisempi nyrjähdys on tavallinen nilkan uudelle nyrjähdykselle altistava tekijä. Siksi tuoreet nilkan nyrjähdykset kannattaa hoitaa ainakin lyhytaikaisella nilkan sivutaivutuksen estävällä hoidolla. Jos nyrjähtely on toistuvaa, kannattaa harkita sivuttaisvääntöä estävää nilkkatukea urheiluharrastuksessa.

Käytettyjä lähteitä

Ristiniemi J. Nilkan nyrjähdys. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.5.2018.

Haapasalo H, Laine H-J, Mäenpää H. Nilkan ligamenttivamman diagnostiikka ja funktionaalinen hoito. Duodecim 2011;127(20):2155-64

Bachmann L, Kolb E ym. Accuracy of Ottawa ankle rules to exclude fractures of the ankle and mid-foot: a systematic review. BMJ 2003;326:417–9 .

Young C. Ankle Sprain. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitys 14.1.2019.