Nilkan nyrjähdys on yleisin tuki- ja liikuntaelinten vamma. Nilkkavamman ensiavussa tärkeintä on kohoasento, lievä paine (kompressio) ja lepo. Kylmähoito heti vamman jälkeen lievittää kipua, mutta sen jatkaminen ensiavun jälkeen saattaa hidastaa paranemisprosessia. Nilkan nyrjähdys vaatii toipuakseen erittäin aktiivista omakuntoutusta. Hankalammissa nyrjähdyksissä käytetään nilkan sivuliikkeen estävää tukilastaa.

Nilkan nyrjähdyksen syyt ja oireet

Tavallisin nilkan vamma on nyrjähdys, jossa nilkka vääntyy sisäänpäin. Vammaenergian mukaan vaurio voi olla lievä ulkokehräkseen eli pohjeluun alapäähän kiinnittyvien nivelsiteiden venyttyminen, näiden nivelsiteiden laajempi vaurioituminen, kehräsluun murtuma tai vielä laajempi nilkan murtuma ja nivelsiteiden repeäminen (kuva ).

Kuva

Nilkan nyrjähdys. Nilkan tyypillinen nyrjähdys tapahtuu nilkan vääntyessä sisäänpäin. Tavallisimpia nivelsiteiden vaurioita ovat etummaisen telaluu-pohjeluusiteen ja kantaluu-pohjeluusiteen vammat. Aiheesta tarkemmin: ks. artikkeli Nilkan nyrjähdys.

Vamman seurauksena kipu tuntuu nilkassa yleisimmin ulkosivulla ulkokehräksen alapuolella merkkinä etummaisen tela-pohjeluusiteen vaurioitumisesta. Jos nivelsiteessä on selvä vaurio, alueelle kehittyy myös turvotusta ja mustelma. Jos kävely ei lainkaan onnistu kipulääkkeenkään jälkeen tai luiden koputtelu sormenpäällä aristaa, luun vaurio on hyvin mahdollinen. Jos mainittuja oireita ei ole, murtuman mahdollisuus on varsin pieni (1–2 %:n luokkaa). Mikäli mitään luunmurtumaan viittaavaa ei vamman alkuvaiheessa ole ja kävely onnistuu kipulääkkeen jälkeen, seurannan voi hyvin aloittaa kotona ja hakeutua ammattilaisen arvioon vasta muutaman päivän kuluttua, jos oireet haittaavat normaalia toimintaa. Vaikka murtuma seurannan jälkeen todettaisiinkin, ei alkuseuranta haittaa lopputoipumista.

Jos nilkkaan kohdistuu tavallista hölkkää suurempi vammaenergia esimerkiksi lumilautailussa tai koripallossa hypyn alastulossa, voi syntyä myös nilkan luiden rusto-osien vammoja tai muiden luiden kuten kanta- ja telaluun, murtumia. Tällainen vamma yleensä estää painon varaamisen vammautuneelle jalalle eli normaalin kävelyn kipulääkityksenkin jälkeen. Jos kävely ei onnistu viikon kuluttua nilkan nyrjähdys -diagnoosista, on syytä hakeutua uuteen arvioon. Näissä tapauksissa tarvitaan vammojen hoitoon erikoistuneen ammattilaisen arviota ja yleensä röntgenkuvien lisäksi muita kuvantamisia.

Nilkan nyrjähdyksen ensiapu ja itsehoito

Venähdysten ensiapuna lievästi vamma-aluetta puristava side ja kohoasento vähentävät turvotusta ja verenvuotoa kudoksiin. Aikaisemmin suositellun kylmähoidon tehosta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, joskin se voi alkuvaiheessa lievittää kipua. Viilennyshoidossa jääpussia tai kylmäpakkauksia pidetään vamman kohdalla 15–20 minuuttia kerrallaan, tarvittaessa 1–2 tunnin välein. Kylmähoitoa ei kannata jatkaa muutamaa tuntia kauempaa, koska pitkään jatkuva kylmähoito saattaa hidastuttaa paranemisprosessia. Ihon paleltumavammaa tulee ehkäistä pitämällä kangasta kylmäpussin ja ihon välissä. Tarkempia ohjeita ensiavusta on artikkelissa Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle.

Lievä nilkan venähdys, johon ei liity nivelen toiminnan häiriötä ja joka ei estä painon varaamista vammautuneelle jalalle eli normaalia kävelyä, paranee itsestään 1–2 viikon sisällä. Hankalammassa nyrjähdyksessä nilkkanivelen sivuttaisväännön estävästä tukilastasta on apua ja aktiivinen harjoittelu vaikuttaa merkittävästi toipumiseen (ks. harjoitteluohje). Toipuminen voi kuitenkin kestää jopa vuoden, vaikka hoito olisi toteutunut täysin asianmukaisesti. Toisinaan myöhäisongelmia voi esiintyä ja oireiden pitkittyessä on hyvä hakeutua ammattilaisen arvioon.

Milloin hoitoon?

Jos venähdysvammaan liittyy huomattava turvotus ja ihonalainen verenvuoto, eikä kävely lainkaan onnistu kipulääkkeenkään jälkeen, on tarpeen hakeutua hoitoon. Mikäli virheasentoa ei ole, varpaat liikkuvat normaalisti ja iho on ehjä, eikä kipu ole merkittävä, riittää yleensä hoitoon hakeutuminen seuraavana aamuna.

Nilkan nyrjähdyksen hoito

Hyvin lievä venähdys ei vaadi ammattilaisen arviota eikä röntgenkuvantamista, mikäli toimintakyky palaa normaaliksi parissa päivässä. Röntgenkuva tarvitaan vain, jos on syytä epäillä murtumaa.

Tavallisen nilkan venähdysvamman hoitona on vamman vakavuudesta riippuen kipulääkitys, nilkan tukeminen 2–6 viikoksi nilkan sivuttaisväännön estävällä tukilastalla sekä aktiivinen harjoittelu. Joskus tukea tarvitaan merkittävästi pidemmän ajan esimerkiksi urheillessa.

Nilkan liikeharjoitukset tulee aloittaa mahdollisimman pian. Harjoituksiin kuuluvat pohjelihasharjoitukset kuten varpaillenousut ja pohjelihasten venytykset esimerkiksi työntämällä jalkaterää päkiästä vastusta vasten. Myös tasapainoharjoittelu voidaan käynnistää heti kivun salliessa esimerkiksi tasapainolaudalla (kuva ). Ks. ohjeet omatoimiseen harjoitteluun.

Kuva

Tasapainolauta. Tasapainoa voidaan harjoitella laudalla, jonka pohja on kupera. Alussa otetaan välillä tukea seinästä. Pyrkimyksenä on pysyä laudalla ilman tukea mahdollisimman pitkään.

Nilkan nyrjähdysten ehkäisy

Aikaisempi nyrjähdys on tavallinen nilkan uudelle nyrjähdykselle altistava tekijä. Siksi tuoreet nilkan nyrjähdykset kannattaa hoitaa ainakin lyhytaikaisella nilkan sivutaivutuksen estävällä tukilastalla. Jos nyrjähtely on toistuvaa, kannattaa harkita sivuttaisvääntöä estävän nilkkatuen käyttöä urheiluharrastuksessa. Uuden nyrjähdyksen ehkäisyssä keskeistä on aktiivinen harjoittelu ja nilkan kuntoutus vamman jälkeen.

Kirjallisuutta

  1. Ristiniemi J. Nilkan nyrjähdys. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja (online; vaatii käyttäjätunnuksen). Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.8.2023.
  2. Yli 16-vuotiaiden nilkkamurtumien hoitolinjat. Hoitoketjut. Vammapotilaiden hoidon yhdenmukaistaminen HUS-alueella -työryhmä 23.3.2023 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Alanen J, Kallio T. Urheilijan tyypilliset nilkkavammat. Suom Lääkäril 2021;76:1225–30 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  4. Parkkari J, Kannus P, Kujala U. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja (online; vaatii käyttäjätunnuksen). Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 25.5.2021.
  5. Young C. Ankle Sprain. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 14.1.2019.
  6. Haapasalo H, Laine H-J, Mäenpää H. Nilkan ligamenttivamman diagnostiikka ja funktionaalinen hoito. Duodecim 2011;127(20):2155-64