Kantapääkivun syyt

Kantapäässä tuntuvan kivun yleisin syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma, plantaarinen faskiopatia. Tästä kiputilasta on käytetty myös termiä ”plantaarifaskiitti”. Arvioidaan, että tätä kantapään etupuolella jalkaterän keskiviivassa tai sisäsyrjällä tuntuvaa kiputilaa potee jossakin elämänvaiheessa jopa 10–15 prosenttia ihmisistä. Jännekalvon rappeuman syy ei aina ole selvä, mutta usein siihen liittyy uusi, aiemmasta poikkeava jalkaterän rasitus, kuten uusien kenkien käyttö, aloitettu seisomatyö tai tavallista runsaampi kävely tai juoksu. Ylipaino sekä jalkaterän asentovirheet voivat herkistää vaivalle.

Kipu on usein pahimmillaan aamulla ylös noustua ja saattaa hankaloittaa kävelyä. Erityisesti kävely paljain jaloin kovalla alustalla tuottaa usein kipua. Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita, mikäli oirekuva on selkeä. Jos kantapäästä otetaan röntgenkuva, siinä voi näkyä jännekalvon kiinnityskohdassa ”luupiikki”, mutta tällä ei ole yhteyttä vaivaan. Noin puolella vaivasta kärsivistä potilaista tällaista piikkiä ei näy. Röntgenkuvaus luupiikin toteamiseksi ei ole tarpeen, vaan lääkäri perustaa diagnoosinsa muihin tietoihin.

Kantapääkipua voivat aiheuttaa myös seuraavat syyt:

• Kantaluun alla olevan rasvapatjan vaurio, joka voi olla seurausta kantapäähän kohdistuneesta iskusta tai voimakkaasta tärähdyksestä (esim. hypyn jälkeen laskeutuminen kovalle alustalle, kuvan kohta 5).
• Rasituksen seurauksena voivat kipeytyä niin ikään kantaluun alueella olevat limapussit ja akillesjänteen kantaluun kiinnityskohta aiheuttaen kivun kantapään takaosaan (kuva kohta 3).
• Hyvin voimakas tai pitkäaikainen rasitus voi myös aiheuttaa kantaluun rasitusmurtuman. Kipu tuntuu tällöin kantaluuta sivuilta puristettaessa sekä kantapäälle painoa varattaessa.
• Urheilevilla kasvuvaiheessa olevilla nuorilla kivun syyksi voidaan todeta Severin tauti, jossa kipu tuntuu niin ikään kantapään takaosassa tai sivuilla.

Kantapääkivun itsehoito

Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen tärkein hoito on kivun synnyttäneen rasituksen selvä vähentäminen. Esimerkkinä jalalle varattavan painon kevennys tilapäisesti kyynärsauvan avulla tai oireen aiheuttaneiden kenkien käytön lopettaminen. Pitkäaikaista seisomista on hyvä välttää, ja ylipainon vähentämisestä on todennäköisesti apua. Kipuun voidaan käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia. Kantapään alla voidaan käyttää silikonista kantapohjallista (myydään mm. apteekeissa) tai kantapehmennettyjä kenkiä.

Jännekalvokivun hoidossa on hyödyksi omatoiminen harjoittelu ja venytyshoito. Harjoittelun tavoitteena on vahvistaa jalkaterän ja pohkeen alueen lihaksia (ks. video harjoittelun tueksi). Venytys tehdään istuen. Jalka nostetaan polven päälle ja varpaita käännetään ylöspäin ääriasentoon varpaat ojennettuina 5–6 sekunniksi noin 20 kertaa aamuin ja illoin (kuva ). Hoitoa tulee jatkaa usean viikon ajan. Venytyshoidossa voidaan kokeilla myös yösukkaa tai -lastaa.

Katso myös fysioterapeutin ohjausvideot:

• Jalkapohjan jännekalvokivun itsehoito: hieronta ja kylmähoito
• Jalkapohjan jännekalvokivun itsehoito: jännekalvon venytys
• Jalkapohjan jännekalvokivun itsehoito: pohkeen venytys
• Jalkapohjan jännekalvokivun itsehoito: venytys ja vahvistus

Milloin hoitoon?

Kantapääkivun vuoksi on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ei ole apua, työkyky on uhattuna tai jos syy ei ole ilmeinen. Nopeammin arvioon on aihetta hakeutua, jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma ja kantapää ei kestä painon varaamista eli tavallista kävelyä. Selkeissä tapauksissa, joihin ei liity vammaa, vaivan todentamiseksi ei tarvita röntgen- tai laboratoriotutkimuksia.

Jos edellä mainituista hoidoista ei ole apua ja ammattitaitoisen fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuvasta harjoittelusta huolimatta oire on haittaava, jalkapohjan jännekalvon kivun oireenmukaiseksi hoidoksi voidaan joskus käyttää kortisoniruiskeita. Näiden hoitojen pitkäaikaisesta hyödystä ei kuitenkaan ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, ja niihin liittyy riskejä. Jännekalvon rappeuma on usein hoidosta huolimattakin pitkäaikainen vaiva, mutta vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 %. Erittäin harvoin sitkeissä tapauksissa voidaan konsultoida ortopedia.

Kantapääkivun ehkäisy

Jalkapohjan kiputilan ehkäisemiseksi kannattaa alaraajaa kuormittavia aktiviteettejä lisätä asteittain, välttää liiallista kuormitusta kovalla alustalla sekä huolehtia säären ja jalkaterän alueen lihasten hyvästä kunnosta. Tarkoituksenmukaisiin ja sopiviin kenkävalintoihin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Painonhallinta ja säännöllinen liikunta auttavat ehkäisemään vaivaa.