Yleistä

Jänteen ja jännetupen tulehdus liittyy yleensä kyseisen raajan poikkeukselliseen rasitukseen, esimerkiksi pitkään jatkuneeseen yksitoikkoiseen liikkeeseen tai äkillisempään venytykseen, jonka aiheuttama pieni vaurio johtaa ärsytystilaan. Jännetulehdus esiintyy yleensä kohdassa, jossa jänne kiinnittyy luuhun aiheuttaen kiinnityskohdassa kipua. Kipu voi olla jatkuvaa tai liittyä niihin liikkeisiin, joihin kyseinen jänne osallistuu.

Yleisiä jännetulehduksen sijaintipaikkoja ovat:

• olkaluun alaosan nivelnastoihin kiinnittyvät jänteet (ks. Tenniskyynärpää (epikondyliitti))
• reisiluun isoon sarvennoiseen kiinnittyvät jänteet (reisiluun yläosan uloin osa)
• kantaluun etuosaan kiinnittyvät kalvojänteet jalkapohjassa (ks. Kantapääkipu)
• olkanivelen kiertäjäkalvosin
• hauislihaksen pitkä jänne
• akillesjänne
• polvilumpiojänne (ponnistusta vaativat lajit, esim. korkeushyppy, lentopallo).

Jännetuppia on jalkaterän ja nilkan sekä käden ja ranteen alueella. Yleisimpiä jännetuppitulehduksen sijaintipaikkoja ovat ranteen ja sormien ojentajajänteet kyynärvarren alueella sekä sormien koukistajajänteet sormien alueella. Nivelreuma, kihti ja diabetes voivat altistaa jännetupen tulehtumiselle.

Oireet

Jännetuppitulehduksessa jännettä ympäröivä suojaava tunnelimainen tuppirakenne on ärtynyt, eikä jänteen liike tupessaan onnistu normaalisti, vaan aiheuttaa kipua ja turvotusta. Tällöin kivun lisäksi voi esiintyä jännettä käytettäessä narinaa tai erityisesti sormien koukistajajänteissä napsumista, eli sormea ei saada suoristetuksi ilman apua (ks. Napsusormi).

Jännetulehduksen kulku vaihtelee, mutta siihen kuuluu yleensä parista päivästä pariin viikkoon kestävä kipu, kuumotus- ja turvotusvaihe, jonka jälkeen itse tulehdus rauhoittuu, mutta jänteen paraneminen voi silti kestää vielä useita viikkoja.

Itsehoito

Tärkeintä on lopettaa kiputilan aiheuttanut rasitus. Valtaosa rasituksen aiheuttamista jännevaivoista paranee muutaman viikon sisällä rasituksen lakkaamisesta. Tulehduskipulääkkeiden käyttö paikallisena voiteena neljä kertaa vuorokaudessa annosteltuna tai suun kautta nautittuna lievittää tulehdusta ja kipua. Kivun hoitoon voi myös käyttää paikallisesti kylmää, mutta pitkäaikaisena hoitona sitä ei suositella, koska se hidastaa kudosten paranemista. On jonkin verran tutkimusnäyttöä lyhyen (alle 2 min) kylmäaltistuksen (esim. avantouinti) hyödyistä jännetulehdusten hoidossa, mutta hyöty vaihtelee yksilöllisesti. Pitkittyneiden tulehdustilojen hoitoon tarvitaan ohjattua fysioterapeuttista tai toimintaterapeuttista harjoittelua ja toisinaan apuvälineitä.

Milloin hoitoon?

Jännetulehdukset eivät yleensä aiheuta kivun ja toiminnallisen haitan lisäksi vakavampia seurauksia. Potilas hakeutuu hoitoon useimmiten kovan tai pitkittyneen kivun ja mahdollisesti tästä johtuva tilapäisen työkyvyttömyyden takia.

Jännetuppitulehduksessa pitkittynyttä kipua hoidetaan toisinaan kortisonipistoksilla. Tutkimusten mukaan kortisonipistoksista ei kuitenkaan ole pitkäaikaista hyötyä, koska tällöin raajan rasitusta yleensä jatketaan kivun helpottuessa, ja oireen juurisyyn hoitaminen ei toteudu tarkoituksenmukaisesti kuntoutuksella tai rasitusta muuttamalla. Työnkuvaan liittyvä jännetulehdus voi toisinaan olla uhka henkilön työkyvylle (esim. taksinkuljettajan akillesjänteen kroonistunut tulehdus). Tällöin moniammatillinen kuntoutussuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, eikä kipua aiheuttavaa rasitusta tule jatkaa väkisin kipulääkityksen ja pistosten turvin.

Mikäli tulehdukseen liittyy oirealueen jatkuvaa kovaa kipua ilman rasitusta ja voimakkaampaa punoitusta ja erityisesti, jos esiintyy kuumetta, tulee hakeutua viipymättä terveydenhuollon ammattilaisen arvioon bakteeritulehduksen poissulkemiseksi.

Ehkäisy

Jännetulehdusten ennaltaehkäisemiseksi tulee välttää yksitoikkoisia tai rasittavia toistuvia liikkeitä. Uusi harrastus tai muu kuormitus on hyvä aloittaa asteittain ja huolehtia riittävästä lämmittelystä ja kehonhuollosta, kuten venyttelystä. Työergonomian suunnittelu ja siitä huolehtiminen on keskeinen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toteutettava työnantajan vastuulla oleva ennaltaehkäisevä toimenpide.

Tulehduksen käynnistyttyä sen aiheuttanut rasitus on syytä lopettaa välittömästi, koska näin voidaan ehkäistä tilanteen kroonistuminen. Asteittainen rasituksen aloittaminen uudelleen on yleensä mahdollista, kun akuutti tilanne on rauhoittunut.