Lähikatseluspasmin syyt ja riskitekijät

Lähikatseluspasmi johtuu silmän omaa linssiä (mykiö) mukauttavan lihaksen (sädelihas) krampista. Lihasten kramppi voi aiheuttaa vaihtelevan, voimakkaan ja ajoittaisen likitaitteisuuden.

Pitkään jatkunut lähityöskentely ilman lepoa, stressi, eräiden lääkeaineiden käyttö ja aiempi silmien karsastus (etenkin ulospäin) voivat altistaa lähikatseluspasmille.

Lähikatseluspasmin oireet

Lähikatseluspasmi voi tulla esiin näön sumeutena kauas katseltaessa. Muita oireita voivat olla näöntarkkuuden vaihtelu ja toisistaan merkittävästi poikkeavat taittovirheen mittauslukemat eri kerroilla.

Silmien kääntyminen nenän suuntaan (sisäänkarsastus) ja kahtena näkeminen voivat myös olla lähikatseluspasmin oireita. Tilaan voivat liittyä myös tavallista pienemmän kokoiset mustuaiset.

Milloin hoitoon?

Jos ensisijainen oire on näöntarkkuuden heikentyminen kauas katseltaessa ilman muita oireita, on suositeltavaa hakeutua optikon suorittamaan tutkimukseen. Optikko ohjaa tarvittaessa silmälääkärin jatkotutkimuksiin.

Jos oireina esiintyy esimerkiksi äkillisesti alkaneita kaksoiskuvia tai neurologisia oireita, on yleislääkärin tai silmälääkärin kiireellinen tutkimus aiheellinen.

Taudin toteaminen

Lähikatseluspasmi todetaan silmälääkärin suorittamissa tutkimuksissa.

Silmälääkärin suorittamissa tutkimuksissa selvitetään perusteellisesti oireiden tausta. Näöntarkkuus tutkitaan ensin molemmista silmistä yhtä aikaa ja sen jälkeen kummankin silmän osalta erikseen. Akkommodaatiospasmissa yhteisnäkö on usein heikompi kuin kummankin silmän erikseen tarkistettu näkö. Näön tarkkuutta mitattaessa saatetaan saada tilapäisesti jopa -10 dioptrian lukemat likitaitteisuuden suuntaan henkilöllä, jolla aikaisemmin ei ole ollut voimakasta miinustaitteisuutta.

Silmien liikkeet ja kohdistaminen lähelle katsottaessa testataan, ja taittovirhe määritetään ensin ilman silmän tarkennuslihaksia rentouttavia tippoja ja sitten rentouttavien tippojen laittamisen jälkeen (ns. syklorefraktion määritys).

Erotusdiagnostiikka

Värikalvo- tai sädekalvotulehdus voi aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin lähikatseluspasmi. Veren korkea sokeripitoisuus (esim. aiemmin diagnosoimaton, juuri puhjennut diabetes), myyräkuume ja eräät lääkeaineet (esim. sulfa) voivat aiheuttaa myös samanlaisia oireita.

Myös aivojen alueen sairaus voi aiheuttaa lähikatseluspasmia muistuttavia oireita.

Lähikatseluspasmin itsehoito

Autolla ei saa ajaa niin kauan kuin esiintyy kaksoiskuvia tai näöntarkkuus on heikentynyt alle ajokorttirajojen. Huolellinen silmälääkärin ohjeiden noudattaminen lähilasien ja silmää rentouttavien silmätippojen suhteen on keskeistä hoidon aikana.

Lähikatseluspasmin hoito

Hoito tapahtuu silmälääkärin suunnittelemana. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita pitkään kestävää hoitoa, jossa silmien toimintaa rentoutetaan lähityöskentelylaseilla, tarvittaessa toista silmää peittämällä ja lääkehoidolla.

Lääkehoitona voidaan tarvittaessa käyttää tarkennuslihaksia rentouttavia silmätippoja. Lääkitykseksi voidaan harkita esimerkiksi atropiinitippaa kerran vuorokaudessa useiden viikkojen ajan. Vaihtoehtoisena lääkkeenä voidaan harkita syklopentolaatti-tippaa kaksi kertaa vuorokaudessa useiden viikkojen ajan.

Jos oireena on myös voimakas silmien kääntyminen nenän suuntaan (ns. konvergenssispasmi), saatetaan joissakin tapauksissa harkita botuliinitoksiinin ruiskuttamista lihaksiin, jotka kääntävät silmää nenän suuntaan.