Yleistä
Punainen silmä yhdistettynä sidekalvon ja luomen alueen tulehduksiin on yksi yleisimmistä silmävaivoista etenkin vanhemmalla väestöllä. Pitkittyneen sidekalvotulehduksen syyn löytäminen voi joskus olla vaikeaa. Silmän alueen ruusufinni on melko yleinen taustalla oleva tekijä. Tautia esiintyy yleisimmin 40–50-vuotiaiden ikäryhmässä.
Silmän ruusufinnin oireet ja toteaminen
Ruusufinni luokitellaan neljään alatyyyppiin, joista silmän alueen ruusufinni on yksi. Silmän alueen ruusufinniin liittyviä yleisiä oireita ovat silmien kuivuus ja kirvely. Luomen reunan ja luomen alueen pitkittynyt tulehdus voivat liittyä silmän ruusufinniin (kuva ).

Ruusufinnin silmäoireet. Ruusufinniin eli rosaceaan liittyy usein silmäluomen tulehdus ja sidekalvotulehdus, jopa sarveiskalvon tulehdus. Silmä punoittaa ja on ärtyneen ja kuivan tuntuinen. Toistuvia luomirakkuloita voi esiintyä.
Sarveiskalvon pitkäaikainen ärsytystila voi johtaa jopa näkökyvyn heikentymiseen. Jos todetaan ruusufinni, tulee mahdolliseen silmän alueen tulehdukselliseen tilanteeseen kiinnittää riittävän ajoissa huomiota. Usein ruusufinnin silmäoireiden hoito pitkittyy tai silmien alue voi jäädä kokonaan ilman hoitoa. Ruusufinnipotilailla silmälääkärin tutkimus on suositeltava, jos silmien oireilu ei helpotu runsaalla kosteuttavien silmätippojen käytöllä.
Muita ruusufinnin muotoja ovat ns. couperosa (erytematoteleangiektaattinen muoto), papulopustulainen muoto sekä rinofyyma. Näitä kaikkia muotoja voi esiintyä samalla potilaalla. Couperosa-tyyppiseen ruusufinniin liittyvät usein kasvojen punoittavat lehahdukset sekä laajentuneet hiusverisuonet iholla, erityisesti poskissa ja nenässä. Papulopustulainen ruusufinni esiintyy usein märkäpäinä ja pieninä näppylöinä (papuloina) kasvojen keskiosille painottuen. Rinofyymassa oireilu keskittyy nenän alueelle, ja tähän liittyy usein nenän alueen talirauhasten liikakasvu (ns. muhkuranenä).
Silmän ruusufinnin itsehoito
Luomen reunan puhdistus voi riittää lievien silmäoireiden hoidoksi. Silmäluomille laitetaan iltaisin ensin lämpimällä vedellä kostutettu harsotaitos tai puhdas froteepyyhe 5 minuutin ajaksi. Sen jälkeen luomen reuna puhdistetaan kostutetulla puuvartisella vanupuikolla luomen ulkoreunalta ripsien suuntaan painaen.
Milloin hoitoon?
Jos on todettu kasvojen alueen ruusufinni ja silmien alueella esiintyy oireita, joiden syy ei ole tiedossa, on hyvä tarkistuttaa tilanne silmälääkärin vastaanotolla.
Jos silmässä on sidekalvotulehdukseen tai silmäluomitulehdukseen sopivia oireita, joihin itsehoito ei auta, on myös syytä hakeutua lääkäriin.
Silmän ruusufinnin hoito
Silmää kosteuttavat säilöntäaineettomat valmisteet useita kertoja päivässä käytettyinä ovat keskeinen osa hoitoa.
Luomen reunan puhdistuksessa voidaan lisäksi käyttää mietoa ketokonatsoli-shampoota tai laimennettua boorivettä. Luomen reunan hoitoon voidaan käyttää tarvittaessa myös mikrobilääkettä.
Silmäluomen huolellinen puhdistus esimerkiksi apteekista saatavien silmäluomien puhdistuspyyhkeiden avulla on usein hyödyllistä.
Silmäluomien lämpöhaudehoito voi tuoda myös apua oireisiin: Lämmin kääre asetetaan 5–10 minuutiksi 1–2 kertaa vuorokaudessa kahden viikon ajan. Lämpöhauteeksi sopii esimerkiksi lämpimällä vedellä kostutettu froteepyyhe. Hoitoa voi tehostaa, kun kääreen lämpötila on 45 °C vähintään neljä minuuttia ja kääre vaihdetaan kahden minuutin välein.
Tarvittaessa käytetään pahenemisvaiheessa kortikosteroidivoidetta tai tippoja silmälääkärin seurannassa. Kortikosteroidilääkityksellä on haittavaikutuksia pitkäaikaisessa käytössä: muun muassa kaihin esiintyminen lisääntyy, ja joillakin potilailla kortikosteroidivalmisteiden käyttäminen silmän alueella nostaa silmänpainetta. Hoidoksi voidaan harkita myös siklosporiinitippoja ja takrolimuusivoidetta. Jos silmäluomien oireet pitkittyvät ja paikallishoito ei auta, voidaan harkita suun kautta otettavaa mikrobilääkitystä.
Kirjallisuutta
- Salava A. Ruusufinni. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.9.2024.
- Määttä M. Okulaarinen ruusufinni. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
- De Marchi SU, Cecchin E, De Marchi S. Ocular rosacea: an underdiagnosed cause of relapsing conjunctivitis-blepharitis in the elderly. BMJ Case Rep 2014;2014(): PMID: 25239991
- Tanzi EL, Weinberg JM. The ocular manifestations of rosacea. Cutis 2001;68(2):112-4 PMID: 11534911