Päänsärky raskauden aikana on tavallinen vaiva. Tavallisesti se on lihasjännityspäänsärkyä, joka voi kestää useita päiviäkin. Hoitona on fysikaalinen hoito, kuten hieronta, ja jos kipulääkkeitä tarvitaan, esimerkiksi parasetamoli.

Migreenikohtauksia esiintyy noin 16 %:lla naisista, ja migreeni on erityisesti nuorten työikäisten naisten ongelma. Auraton migreeni lievittyy lähes joka toisella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja yli 80 %:lla raskauden myöhemmissä vaiheissa. Aurallinen migreeni saattaa raskauden aikana vaikeutua varsinkin raskauden alkuviikoilla. Mikäli auralliset kohtaukset jatkuvat ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulle, ne todennäköisesti jatkuvat läpi raskauden. Myös elämän ensimmäinen migreenikohtaus saattaa ilmetä raskauden aikana.

Migreenin lääkehoito raskauden aikana

Raskauden aikana pyritään lääkkeettömiin hoitoihin. Niihin lukeutuvat säännöllinen uni, liikunta ja ravitsemus sekä rentoutusharjoitukset. Rohdosvalmisteiden käyttöä ei suositella raskauden aikana. Akupunktion hyödyllisyydestä migreenin hoidossa raskauden aikana ei ole näyttöä.

Migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito on parasetamoli, joka on käyttökelpoinen kaikissa raskauden vaiheissa. Tulehduskipuryhmän lääkkeitä joudutaan käyttämään erittäin harkitusti, koska 28. raskausviikon jälkeen sikiön valtimotiehyt alkaa reagoida herkemmin tulehduskipulääkkeisiin. Toisen raskauskolmanneksen aikana ibuprofeenia voi käyttää lyhytaikaisesti. Asetyylisalisyylihappoa ei suositella käytettäväksi. Pahoinvointiin voi käyttää esimerkiksi metoklopramidia.

Triptaanien käyttöä voidaan satunnaisesti harkita. Tutkimuksissa ei ole todettu niiden aiheuttavan raskauskomplikaatioita tai sikiön epämuodostumia. Sumatriptaanin käytöstä raskauden aikana on eniten kokemusta.

Migreenin estolääkitys pyritään rajoittamaan ensimmäiseen raskauskolmannekseen, ja raskauden edetessä se voidaan useimmiten lopettaa. Tavallisin estolääkitys on propranololi.

Migreenin vaikutus raskauden kulkuun

Migreeniä sairastavilla on todettu kaksinkertainen pre-eklampsian todennäköisyys terveisiin synnyttäjiin verrattuna. Ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys on myös vähän kohonnut. Migreeniä sairastavilla vakavan aivoverenkiertohäiriön riski on suurempi, mutta se on harvinainen ja liittyy tupakointiin sekä raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin. Migreeni ei suurenna keskenmenojen tai epämuodostumien riskiä.

Migreeniä sairastavaa voidaan yleensä hoitaa perusterveydenhuollossa. Verenpaineen seuranta on tärkeää. Mikäli migreenin oireilu on vaikeaa ja kohtaukset toistuvat, tarvitaan myös äitiyspoliklinikan ja neurologin ohjeita ja seurantaa erikoissairaanhoidossa.

Migreeni imetyksen aikana

Imetyksen migreeniltä suojaava vaikutus näyttää kestävän kuukautisten palaamiseen saakka. Raskauden aikana helpottunut migreenioireisto palaa usein viimeistään imetyksen loputtua raskautta edeltävään tilaan. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä pidetään turvallisina imetyksen aikana. Kohtausten hoitoon voi käyttää triptaaneja.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Kirjallisuutta

  1. Sumelahti M-L, Vääräsmäki M. Raskaus muuttaa migreeniä. Suom Lääkäril 2025;80:1492–5.
  2. Malm H, Keski-Nisula L. Krooniset sairaudet ja raskaus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.5.2022.
  3. Vääräsmäki M, Kaaja R. Perussairaudet ja raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 473–491.
  4. Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.
  5. Sumelahti M-L. Nainen, hormonit ja migreeni. Duodecim 2013;129:345–50.