Mikä hoivatahto on?

Hoivatahto tarkoittaa etukäteen tehtyä tahdonilmaisua siitä, millaista arkeen ja huolenpitoon liittyvää hoivaa haluaa elämän loppuvaiheessa. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, ettei pysty itse tekemään päätöksiä tai ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi muistisairauden edetessä tai tapaturman seurauksena. Hoivatahdon painopiste on hoivassa ja asumisessa, ei niinkään lääketieteellisissä hoitolinjauksissa.

Hoivatahto keskittyy arkipäiväisiin asioihin, jotka henkilö kokee itselleen merkityksellisiksi ja joiden toivoo toteutuvan, vaikka ei itse enää pystyisi ilmaisemaan tahtoaan. Hoivatahto on vapaamuotoinen, ja sen voi tallentaa OmaKantaan ja/tai antaa läheisille. Hoivatahdossa voi ilmaista toiveita liittyen esimerkiksi uskontoon tai kulttuuriin tai kertoa, millaisesta musiikista, ruoasta, vaatetuksesta, hius- tai partatyylistä pitää, ja kenen toivoo osallistuvan arkeen ja kenen ei.

Hoitotahto ja hoivatahto ovat molemmat tärkeitä, mutta niillä on eri tehtävät. Taulukossa Hoitotahdon ja hoivatahdon vertailua on vertailtu hoito- ja hoivatahtoa.

Taulukko 1. Hoitotahdon ja hoivatahdon vertailua.
Hoitotahto Hoivatahto
Mihin otetaan kantaa? Elämää pidentävään lääketieteelliseen hoitoon (esim. antibioottihoito, nestehoito, elvytys, tehohoito, sairaalahoito) tilanteissa, joissa ei enää pysty ilmaisemaan omaa tahtoa sairauden tai tapaturman vuoksi.
Vaikka haluaisi luopua elämää pidentävistä hoidoista, saa silti ihmisarvon mukaista, mahdollisimman tehokasta oirehoitoa.
Arjen hoivaan ja asumiseen (siihen miten ja missä henkilöstä pidetään huolta) tilanteissa, joissa ei enää pysty ilmaisemaan omaa tahtoa sairauden tai tapaturman vuoksi.
Voi kertoa toiveitasi liittyen esim. asumisjärjestelyihin, uskontoon tai kulttuuriin, läheisten osallistumiseen, ruokailuun ja muihin arkisiin asioihin.
Laaditaanko strukturoidusti vai vapaamuotoisesti? Kannattaa laatia strukturoidusti, esim. Hoitotahto.fi-palvelussa, jotta terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät noudattamaan ohjeita. Voi laatia vapaamuotoisesti.
Mihin tallennetaan? Suositeltavaa tallentaa OmaKantaan, jossa käytetään vahvaa tunnistautumista. Muista lisätä hoitotahtoon päivämäärä ja allekirjoitus (OmaKannassa päivämäärä näkyy automaattisesti). Suositeltavaa tallentaa OmaKantaan, jossa käytetään vahvaa tunnistautumista. Muista lisätä hoivatahtoon päivämäärä ja allekirjoitus (OmaKannassa päivämäärä näkyy automaattisesti).
Kenelle annetaan kopio? Kopio on hyvä antaa lähiomaisille, jotta he ovat tietoisia sen sisällöstä ja osaavat kertoa hoitotahdosta tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisille. Kopio on hyvä antaa lähiomaisille, jotta he ovat tietoisia sen sisällöstä ja osaavat kertoa hoivatahdosta tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisille.

Mihin hoivatahtoa tarvitaan?

Kun lääketieteellisistä, elämää pidentävistä hoidoista on luovuttu, voidaan elämänlaatua ja mielekkyyttä parantaa monin tavoin. Hyvissä ajoin ilmaistu hoivatahto auttaa omaisia ja hoitohenkilöstöä ymmärtämään niitä asioita, joita henkilö pitää merkityksellisinä elämässään, vaikka ei pystyisi niitä enää itse ilmaisemaan. Hoivatahdossa henkilön esiin nostamat asiat voivat olla pieniä, mutta hänelle tärkeitä asioita, joilla voi olla suuri vaikutus hänen hyvinvointiinsa.

Mitä hoivatahdossa tyypillisesti sovitaan?

  • Asuminen: elämän loppuvaiheen asumisjärjestelyihin liittyvät toiveet, kuten haluaako asua omassa kodissa vai hoivakodissa
  • Arjen apu: arjen asioihin liittyvät tottumukset ja toiveet esimerkiksi peseytymisen, pukeutumisen, ruokailun ja lääkehoidon suhteen
  • Hyvinvointi: ulkoiluun, harrastuksiin, ruokailuun ja vuorokausirytmiin liittyvät tottumukset ja toiveet
  • Läheisten rooli ja yhteydenpito: kenelle saa antaa tietoa ja kuka saa osallistua itseä koskeviin päätöksiin

Esimerkki hoivatahtosta

Tästä linkistä pääset esimerkkiin, miten hoivatahto voidaan laatia.

Hoivatahdon vahvistaminen ja sitovuus

Hoivatahto kannattaa ilmaista selkeästi omaisille ja hoitohenkilöstölle. Sitä ei tarvitse vahvistaa viranomaisella tai lääkärillä.

Potilaan tahtoa tulee kunnioittaa, kun se on ilmaistu. Hoivatahto ei ole kuitenkaan määräävä eikä tahdonilmaisu sido omaisia tai hoitohenkilökuntaa toteuttamaan kaikkia potilaan esittämiä toiveita. Toiveita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Vaikka kaikkia toiveita ei voida kirjaimellisesti toteuttaa, niiden ilmaiseminen helpottaa päivittäisen hoidon suunnittelua ja toteutusta sellaiseksi, että se paremmin vastaa potilaan näkemyksiä tälle tärkeistä asioista.

Miten hoivatahto tehdään?

Kirjaa OmaKantaan ne asiat, jotka toivot läheistesi ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten huomioivan.

  • Mene osoitteeseen https://www.kanta.fi/omakanta. Kirjaudu sisään esimerkiksi pankkitunnuksilla.
  • Hoivatahto kirjataan Omakantaan samaan paikkaan kuin hoitotahto. Hoivatahdon teksti voi olla vapaamuotoista ja löydät hoivatahdosta esimerkin tästä.
  • Muista päivämäärä ja allekirjoitus (OmaKannassa päivämäärä näkyy automaattisesti). Voit tulostaa hoivatahdon ja antaa kopion läheisillesi.

Hoivatahdon voi tehdä myös kirjoittamalla käsin. Muista päivämäärä ja allekirjoitus. Anna kuva tai kopio hoivatahdosta läheisillesi sekä hoitotaholle.

Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoivatahtonsa myös suullisesti. Tällöin se on syytä kirjata potilas- tai asiakastietoihin, ja mikäli mahdollista, pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Sähköiseen sairauskertomukseen suullinen hoivatahto voidaan kirjata esimerkiksi kahden todistajan, vaikka lääkärin ja omahoitajan, vahvistamana.

Hoivatahdon muuttaminen ja peruminen

Hoivatahtoa voi muuttaa tekemällä uuden hoivatahdon ja antamalla sen läheiselle. Päivämäärä ja allekirjoitus ovat tärkeitä. Omakannassa välilehden "Hoitotahto" alla on painikkeet, joiden kautta voi tehdä muutoksia hoitotahtoon tai peruuttaa sen.

Kirjallisuutta

  1. Hoitotahto ja elinluovutustahto OmaKannassa. Kanta. Osoitteessa: https://www.kanta.fi/hoitotahto-ja-elinluovutustahto. Päivitetty 29.1.2025.
  2. Hoitotahto. THL. Osoitteessa: https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/hoitotahto. Päivitetty3.4.2024.
  3. Laaksovirta H. Vakavasta sairaudesta keskusteleminen potilaan ja omaisten kanssa. Duodecim 2017;133(11):1076–80.
  4. Flygar M. Hoitotahto – kenen tahto. Suom Lääkäril 2008;63:2766–68.
  5. Saarelma K. Miksi kuoleminen kielletään. Suom Lääkäril 2008;63:4558–62.
  6. Sariola S. Asenteissa vielä muokattavaa, että hoitotahto toteutuu. Suom Lääkäril 2008;63:1481–83.
  7. Laakkonen M-L, Pitkälä K, Strandberg T, Tilvis R. Hoitotahto iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelussa. Suom Lääkäril 2006;61:5179–83.
  8. Louhiala P. Ongelmallinen hoitotahto. Suom Lääkäril 2003;58:4385–86.
  9. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).