Etusivu » Jalkasilsa (jalkasieni)

Jalkasilsa (jalkasieni)

Lääkärikirja Duodecim
27.11.2018
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Rihmasienten aiheuttamaa infektiota jalassa sanotaan jalkasilsaksi, puhekielessä jalkasieneksi. Lapsilla se on hyvin harvinainen, mutta keski-ikäisillä ja ikääntyvillä miehillä sitä on osapuilleen joka toisella, naisilla harvemmin.

Hautovat kengät, ylipaino ja diabetes altistavat jalkasilsalle. Sieni tarttuu helposti uima- ja urheiluhallien ja työpaikkojen pukuhuoneiden lattioilta ja pesutiloista.

Oireet

Jalkasilsa esiintyy tavallisesti punoituksena, kutinana, hilseilynä ja halkeiluna yhdessä tai kahdessa reunimmaisessa varvasvälissä (ks. kuva «Jalkasilsa varvasvälissä»1). Silsaa on joskus jalkapohjassakin rakkuloina, hilseilynä ja halkeiluna, useammin päkiässä tai jalkaholvissa (kuva «Jalkaterän silsa»2), harvemmin kantaseudussa (kuva «Jalkasilsa kantapäässä»3).

Toinen muoto jalkapohjasilsaa on ns. mokkasiinisilsa, jossa koko jalkapohja on toista paksumpi, punaisempi ja hilseisempi mutta rakkuloita tai halkeamia ei ole (ks. kuva «Jalkasilsa jalkapohjassa»4).

Varvasväli- ja jalkapohjasilsa voivat nostaa kämmeniin ja jalkaholveihin pieniä nesterakkuloita. Tätä kutsutaan id-reaktioksi (ks. «Id-reaktio – reaktiiviset rakkulat kämmenissä»1). Niitä on joskus kädenselässäkin ja harvemmin muualla ihossa (ks. kuva «Jalkasilsasta johtuvia idi-rakkuloita»5). Ne ovat jonkinlainen yliherkkyysreaktio sientä kohtaan.

Taudin toteaminen

Varvasvälisilsan tunnistamisessa ei yleensä ole ongelmia, kunhan vain muistaa kurkistaa kahteen viimeiseen varvasväliin ja muistaa, että pehmeä känsä «Känsä eli liikavarvas»2 muistuttaa suuresti varvasvälisilsaa. Muunlaisen jalkasilsan diagnoosi on paljon vaikeampi, sillä monet muut taudit ovat samankaltaisia. Niitä ovat muun muassa psoriaasi (ks. «Psoriaasi»3), palmoplantaarinen pustuloosi (ks. «Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)»4), infektioekseema (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»5) ja allerginen ekseema (ks. «Allerginen kosketusihottuma»6). Suuri harvinaisuus ei myöskään ole tavallisesti ns. gram-negatiivisen bakteerin aiheuttama infektio varvasvälissä. Se on tavallisin isovarpaan ja seuraavan varpaan välissä (kuva «Bakteeri-infektio varvasvälissä»6). Myös herpes voi muistuttaa jalkasilsaa (kuva «Herpes jalkaterässä»7).

Sieninäyte on usein välttämätön oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi. Hilsenäyte tutkitaan mikroskoopilla, jossa näkyy sienirihmoja. Sieniviljely vie 1–5 viikkoa. Yleisimmät jalkasienen aiheuttajat meillä ovat Trichophyton rubrum ja Trichophyton mentagrophytes -sienet. Jos silsaa on ennen sieninäytteen ottoa hoidettu sienilääkevoiteella, viljely jää usein kielteiseksi. Tarvittaessa lääkevoiteen käytössä pidetään vähintään 2 viikon tauko ennen sieninäytteen ottamista.

Itsehoito

Varvasvälisilsa parantuu yleensä 3–4 viikossa ns. atsoleita (klotrimatsoli, mikonatsoli, ketokonatsoli, ekonatsoli, tiokonatsoli) sisältävällä sienilääkevoiteella tai -puuterilla.

Terbinafiinia sisältävää sumutetta, geeliä tai emulsiovoidetta käytetään pakkauksen ohjeen mukaan viikon ajan. Terbinafiini-liuosvalmisteella riittää käyttöohjeen mukaan kertakäsittely.

Tauti uusiutuu helposti. Sen vuoksi jalkahygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota (ks. alla Ehkäisy).

Jalkapohjan silsa ei yleensä parane ulkoisella hoidolla.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin kannattaa turvautua silloin, kun varvasvälisilsan hoito on epäonnistunut tai kun epäillään silsan levinneen jalkapohjaan tai varpaitten kynsiin.

Jalkapohjasilsa hoidetaan ulkoisen hoidon lisäksi sisäisesti sienilääkkeellä muutaman viikon ajan. Kynsisienen hoito kestää pitempään.

Ehkäisy

Varvasvälit pestään ja kuivataan päivittäin huolellisesti, ja varvasvälien hautumista estämään voi käyttää lampaanvillaa tai talkkia. Varvasvälien kunnon säännöllinen seuranta on tärkeää. Uimahalleissa ja muissa yleisissä paikoissa on suositeltavaa käyttää omia tossuja, jotta paljaat jalat koskevat mahdollisimman harvoin paljaalle lattialle tai ritilöille. Kenkiä kannattaa vaihtaa riittävän tiheästi niin, että ne kuivuvat kunnolla käyttökertojen välillä.

Terveet jalat:

Käytettyjä lähteitä

Heikkilä H. Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.11.2018.