Etusivu » Valolääkeihottumat

Valolääkeihottumat

Lääkärikirja Duodecim
19.2.2020
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Syyt

Auringon ultravioletti (UV) -säteily yhdessä tiettyjen sisäisesti tai ulkoisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa voi aiheuttaa valolääkeihottuman. Lääkkeen auringolle herkistävä vaikutus mainitaan yleensä lääkkeen pakkausselosteessa. Valolääkeihottuman oireena on useimmiten auringonpolttamaa muistuttava ihon punoitus tai ihottumareaktio. Reagoiminen auringonvalolle on kuitenkin yksilöllistä, eli kaikki eivät samasta lääkkeestä saa oireita.

Auringonvalolle herkistäviä lääkkeitä ovat mm. tietyt sydän- ja verenpainelääkkeet, psyykenlääkkeet, antibiootit, tulehduskipulääkkeet, syöpälääkkeet ja aknelääkkeet. Valolääkeihottuman voi tyypillisesti aiheuttaa tetrasykliini- tai fluorokinoloniryhmän antibiootti (kuten doksisykliini ja siprofloksasiini), nesteenpoistolääke hydroklooritiatsidi, psyykenlääke klooripromatsiini, paikallisesti käytetty tulehduskipulääke (kuten ketoprofeeni tai piroksikaami) ja retinoidiryhmän aknelääke (paikallinen retinoidivoide tai sisäisesti käytetty isotretinoiini).

Eräiden kasvien sisältämien, valolle herkistävien psoraleenien ja UV-säteilyn yhteisvaikutuksena syntyy rakkulainen valokosketusihottuma, fytofotodermatiitti (ks. «Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)»1). Psoraleenien ja UV-säteiden vaikutusta hyödynnetään joidenkin ihotautien, kuten psoriaasin, hoidossa.

Lääkkeen valolle herkistävää ominaisuutta käytetään hyväksi myös ns. fotodynaamisessa hoidossa. Sitä käytetään mm. tiettyjen ihosyöpien ja niiden esiasteiden sekä joitakin sisäelinsyöpien hoitoon.

Oireet

Auringolle tai muulle UV-säteilylle altistuneille alueille ilmaantuu punoitusta, kirvelyä ja kutinaa noin vuorokauden kuluessa lääkkeen nauttimisesta. Voimakkaassa valolääkereaktiossa voi olla rakkuloitakin. Lievät oireet kestävät muutaman päivän ja voimakkaat 1–2 viikkoa. Äkäisemmissä reaktioissa voi ihottuma-alueelle jäädä tummaa pigmenttiä. Tunnetaan myös tapauksia, joissa valoherkkyys on jäänyt pysyväksi.

Taudin toteaminen

Diagnoosi selviää yleensä ihomuutosten ulkonäön perusteella. Joskus tehdään valoepikutaanitestit (ks. «Lapputestit»2), jossa testattavat lääkeaineet valotetaan UV-lampulla ja seurataan ihottumareaktion ilmaantumista.

Hoito

Jos käytössä on mahdollisesti auringolle herkistävä lääke, iho kannattaa suojata suoralta auringonvalolta ja käyttää tehokasta aurinkosuojavoidetta ja peittävää vaatetusta. Jos todetaan valolääkeihottuma, epäilty lääke jätetään pois tai se vaihdetaan toiseen lääkärin ohjeiden mukaan. Ihottuma hoidetaan kortisonivoiteilla ja voimakkaat reaktiot joskus sisäisellä kortisonikuurilla.

Käytettyjä lähteitä

Zhang AY. Drug-Induced Photosensitivity. eMedicine «https://emedicine.medscape.com/article/1049648-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 12.6.2018.

Nurminen M-L, Airola K. Auringonvalo voi haitata lääkehoitoa. Sic! 2/2012 «https://sic.fimea.fi/2_2012/auringonvalo_voi_haitata_laakehoitoa»2.