Etusivu » Verenpaine lapsella

Verenpaine lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Lasten verenpainearvot ovat iästä, sukupuolesta ja koosta riippuvaisia. Pienillä lapsilla verenpaineen yläarvo (systolinen arvo) on alle 100 mmHg ja nousee kouluiässä tasolle 110–120 mmHg. Ala-arvo (diastolinen arvo) on puolestaan pienillä lapsilla keskimäärin 60 mmHg ja nousee kouluikään mennessä tasolle 75 mmHg. Murrosiässä verenpainearvot nousevat aikuistasolle 120–130/75–85. Verenpainearvoissa on runsaasti vaihtelua, eikä yksittäiseen korkeaan arvoon tule koskaan suhtautua liian vakavasti, vaan tilanne on hyvä tarkistaa useammalla mittauksella. Lapsilla ja nuorillakin esiintyy usein mittaustilanteen aiheuttamaa jännitystä, mikä nostaa verenpainearvoja (ns. "valkotakkihypertensio"). Luotettavin kuva saadaan suorittamalla vuorokauden verenpainerekisteröinti siihen suunnitellulla erikoismittarilla.

Lapsilla verenpainearvot ovat siis aikuisiin verrattuna matalia, eikä tästä ole lapselle mitään haitallisia seuraamuksia. Se, että lapsen tai nuoren verenpainearvot olisivat liian matalat, on erittäin harvinaista. Hyvin huono juominen ja siihen liittyvä nestevaje tai vaikea syömishäiriö (anoreksia) voivat aiheuttaa poikkeuksellisen matalia verenpainearvoja, mutta tällöinkin elimistön hormonituotanto pyrkii pitämään verenpaineita siedettävällä tasolla. Pienellä osalla lapsista ja nuorista voi esiintyä ns. ortostaattista hypotensiota, jolloin nopea pystyyn nouseminen aiheuttaa tilapäistä verenpaineen laskua ja huimausta. Tämä kestää yleensä muutaman sekunnin ja on vaaratonta. Jos asia huolettaa, siitä on hyvä keskustella lääkärin vastaanotolla.

Milloin tutkimuksiin?

Korkea verenpaine todetaan joka sadannella lapsella tai nuorella. Korkean verenpaineen raja-arvo lapsilla riippuu lapsen koosta ja katsotaan sitä varten luoduista taulukoista. Nuorisoikäisillä verenpainearvot yli 140/90 ovat aina poikkeavan korkeita, kuten on asianlaita aikuisillakin, ja vaativat lisäselvityksiä. Kaikenikäisillä kohonneiden arvojen takana voi olla merkittävä sairaus, kuten munuaisten, sydämen tai umpieritysrauhasen vika. Tällainen perusvika löytyy sitä useammin, mitä nuoremmasta lapsesta ja mitä korkeammista verenpainearvoista on kysymys. Pienten lasten korkeat verenpainearvot ovat käytännössä aina seurausta jostain perussairaudesta.

Aikuisiässä tavallinen itsestään syntynyt (primaarinen, essentiaalinen) verenpainetauti on lapsuudessa harvinainen mutta ei suinkaan mahdottomuus. Useimmiten se alkaa nuoruusvuosina ja ilmenee suvuittain. Primaarisen verenpainetaudin syntymekanismeja ei vielä tarkoin tunneta, kyse lienee monitekijäisestä ongelmasta. Lihavuudella on selkeä yhteys korkeaan verenpaineeseen. Joskus korkean verenpaineen syynä voi olla runsas lakritsin ja salmiakin syöminen. Verenpainearvojen mittaus kuuluu olennaisena osana kouluikäisen terveystarkastuksiin, ja jos korkeita arvoja todetaan, niiden syy pyritään selvittämään lastensairaalassa.

Hoito

Jos lapsen korkea verenpaine johtuu munuaisperäisestä tai muusta sairaudesta, sen hoito on luonnollisesti kaiken perusta. Primaarisen verenpainetaudin hoidossa olennaista ovat elintapamuutokset ja tarvittaessa lääkehoito. Lihavilla lapsilla ja nuorilla painon vähentäminen usein edesauttaa verenpainearvojen laskua. Myös suolan rajoittaminen ja hedelmien ja vihannesten lisääminen ravinnossa aikaansaavat useimmilla verenpainearvojen laskua. Liikunta on poikkeuksetta hyväksi korkeasta verenpaineesta kärsiville. Aikuisilla suosituksena on vähintään kolme liikuntakertaa viikossa (kesto yli puoli tuntia), ja tämä pätee nuoriinkin. Lasten ja nuorten korkean verenpaineen hoitoon on olemassa valikoima hyvin tehoavia verenpainelääkkeitä, jotka nykyisin ovat myös turvallisia ja varsin sivuvaikutuksettomia. Korkeaan verenpaineeseen tulee suhtautua vakavasti, sillä sen tiedetään vuosien kuluessa aiheuttavan pysyviä elinvaurioita ja altistavan vaikeillekin verenkierto-ongelmille.

Muita verenpaineeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Potilasohjeita: