Etusivu » Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa

Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa

Lääkärikirja Duodecim
27.4.2020
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Tässä artikkelissa käsitellään käsihygieniaa ja suojaimien käyttöä sairaaloiden ulkopuolella erityisesti uuden koronaviruksen ja sen aiheuttaman COVID-19-pandemian näkökulmasta.

Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu hengitysteistä erittyvien pisaroiden välityksellä tai kun kosketetaan pintoja, joille virusta on eritepisaroiden mukana joutunut. Pisaroita synnyttää erityisesti yskiminen ja aivastelu, mutta myös tavallinen puhuminen.

Hengitystie-eritteistä syntyvällä aerosolilla tarkoitetaan minipisaroita, joiden hiukkaskoko on alle 5 mikrometriä (µm) ja jotka leijuvat kauemmas kuin pisarat, yli 1–2 metrin päähän. Tällaisen aerosolin merkitys COVID-19-tartunnan levittäjänä on epävarma ja todennäköisesti vähäinen.

Käsihygienia

Käsihygienia tarkoittaa käsien pesemistä saippualla ja vedellä tai käsien desinfiointia viruksia tappavalla valmisteella. Tutkimusten mukaan ihmiset koskettelevat huomaamatta kasvojensa aluetta, suuta, silmiä tai nenää, keskimäärin muutaman minuutin välein. Näin niissä mahdollisesti olevat virukset voivat päästä limakalvoille ja aiheuttaa tartunnan.

Käsien pesu

Käsien pesun tehtävä on poistaa viruspitoiset eritteet käsistä. Tehokas pesu suoritetaan vedellä ja tavallisella saippualla hieromalla käsiä noin 15 sekunnin ajan (ks. THL:n ohjevideo). Erityistä huomiota on kiinnitettävä sormenpäihin.

Saippua toimii lian irrottajana. Osassa saippuoita on myös desinfioivia aineita, mutta ne eivät ole puhtauden kannalta tarpeen. Käsien kuivaaminen pesun jälkeen, mieluiten kertakäyttöiseen pyyhkeeseen, parantaa lian poistoa. Oikein tehtynä käsien pesu on joissain tutkimuksissa ollut tehokkaampi virusten poistaja kuin käsien desinfiointi.

Käsidesinfektio

Käsidesinfektio oikein suoritettuna on myös tehokas tapa virusten poistamiseen. Mukana kulkevasta pienestä pullosta desinfektioaineainetta voidaan käyttää silloinkin, kun pesuun ei ole mahdollisuutta.

Käsidesinfektiossa otetaan melko runsaasti (vähintään 3 millilitraa) ainetta käsiin ja se hierotaan ympäriinsä käsien iholle. Erityinen huomio on kiinnitettävä sormenpäihin. Aineen annetaan vaikuttaa käsiin hieromalla niitä kunnes ne ovat kuivat (vajaa minuutti).

Desinfektioaine ei toimi tehokkaasti, jos käsissä on likaa, esimerkiksi selviä eritetahroja. Siten sitä tulisi käyttää ainoastaan puhtaisiin käsiin tai käsiin, joilla on kosketeltu vain kuivalta ja puhtaalta näyttäviä pintoja, kuten ovenkahvaa, kaiteita, valokatkaisinta, näppäimistöä tai niihin verrattavia kohteita.

Desinfektioaineissa on viruksia tappavana aineena tavallisimmin 60–90-prosenttinen alkoholi. Kaikki alkoholit ovat yhtä tehokkaita. Yleensä mukana on myös ihoa hoitava aine, esimerkiksi glyseroli. Markkinoilla on uutuutena myös viruksia tappavaan 3-prosenttiseen vetyperoksidiin perustuvia käsidesinfektioaineita. Niitäkin kädet kestävät hyvin.

Useimmat käsidesit eivät tahraa tai värjää ympäristöä, ja pintamateriaalit kestävät niitä hyvin, jos niitä pinnoille joutuu. Tutkimuksissa on todettu terveydenhoidon ammattilaisten käsien kestävän useita kymmeniä päivittäisiä desinfektiokertoja alkoholihuuhteella.

Hengityssuojaimet eli ”maskit”

Hengityssuojaimet, suu-nenäsuojukset eli ”maskit”, on tarkoitettu yleensä hengitystie-eriteroiskeiden ja pisaroiden estämiseen. Niitä käytetään lähinnä sairaaloissa potilaiden suojaamiseen sairaalainfektioilta tai henkilökunnan turvallisuuden takia.

Hengityssuojaimia ei suositeta Suomessa yleiseen suojautumiseen esimerkiksi influenssa- tai flunssaviruksilta tai COVID-19:lta silloin kun oireettomat henkilöt liikkuvat ulkona tai yleisissä tiloissa. Ensinnäkin niiden antama suoja on hyvin epävarma. Ellei suojain asetu tiiviisti sekä nenän että suun ympärille, sivuvirta suojaimen ohi on merkittävä (kymmeniä prosentteja). Suojaimen tiivis asettaminen ei ole helppoa, ja tekniikka riippuu suojaimen mallista. Pakkauksissa on yleensä pukemisohje. Toinen ongelma on se, että suojain hankaa tai ärsyttää usein ja sitä tulee kosketeltua. Silloin siihen jääneet virukset siirtyvät käsiin. Erityisesti tätä tapahtuu suojainta poistettaessa. Kädet on siten pestävä tai desinfioitava poiston jälkeen.

Jos vieraillaan riskiryhmään kuuluvan luona, esimerkiksi yli 70-vuotiaan kotona, on tärkeää, että vierailija itse on oireeton ja että henkilöiden välillä pidetään mahdollisuuksien mukaan 1–2 metrin etäisyys. Jos tämä ei ole mahdollista, voi vierailija käyttää hengityssuojaa, jos sellainen on saatavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan myös pärskesuojana toimiva huivi suun edessä voi tällöin olla hyödyksi. Hengityssuojaimen puute ei kuitenkaan saa olla este, jos käynti on tarpeellinen.

Suojaimet on lähes aina tarkoitettu kertakäyttöisiksi. Niiden siirtäminen kaulalle ja takaisin kasvoille tai kokonaan uusi käyttökerta tuo jälleen riskin virusten tarttumisesta käsiin. Edestakainen siirtely vaatii siten jatkuvaa käsien pesua tai desinfiointia.

Hengitystiesuojainta voidaan käyttää myös yskivällä potilaalla ympäristön suojelemiseen. Tämä on kuitenkin usein tukalaa infektion aikana. Tähän ei voi käyttää venttiilillä varustettua suojainta, koska se estää vain ilman kulun yskijään päin.

Taulukko 1. Erilaisia keinoja estää hengitysteistä syntyviä tartuntoja
VälineOminaisuudet ja käyttöVaikutus
Huivi tai vastaava kangas suun ja nenän edessä
  • Peitettävä sekä sieraimet että suu
  • Pestävä käyttökertojen välillä
  • Liinan koskettelun jälkeen kädet on aina pestävä/desinfioitava, mikä tekee käytöstä hankalan.
  • Estää vain isoja eriteroiskeita.
  • Voi suojata muita henkilöitä käyttäjän aiheuttamalta tartunnalta, mutta ei suojaa liinan käyttäjää.
  • Voi aiheuttaa ongelmia, jos käyttäjällä on infektio tai hengitysvaikeuksia muusta syystä.
Kirurginen suu-nenäsuojus
  • Useimmiten paperinen
  • Käytössä on aina peitettävä sekä sieraimet että suu
  • Estää isoja pisaroita, ei ilmatartuntaa eli aerosolitartuntaa.
  • Aina kertakäyttöinen
  • Käytön jälkeen kädet on pestävä/desinfioitava.
  • Suojaa jonkin verran sekä käyttäjää että ympäristöä lähikontaktissa isojen pisaroiden aiheuttamalta tartunnalta.
  • Vähän tehokkaampi kuin esimerkiksi kangasliina
Hengityksensuojain
  • Käytetään pääasiassa sairaaloissa
  • Yleensä luokiteltu ns. FFP-luokkiin (FFP = filtering facepiece): FFP2:n suojausteho on 95 % ja FFP3:n 98 % sisäänhengitysilmasta.
  • Useimmiten ”koppa”-mallisia
  • Aina henkilökohtainen ja kertakäyttöinen
  • Melko kallis
  • Jos maskin mallissa on uloshengitysventtiili, se ei suojaa ympäristöä vaan ainoastaan maskin käyttäjää.
  • Voi aiheuttaa ongelmia, jos käyttäjällä on infektio tai hengitysvaikeuksia muusta syystä.

Suojakäsineet

Suojakäsineiden tarkoitus on estää käsien tahriintumista (kontaminoitumista) kosketeltaessa kohdetta, jossa on tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia. Niillä on laaja käyttö sairaalahygieniatyössä, mutta infektioiden torjunnassa hyvin rajallinen rooli sairaaloiden ulkopuolella. Lähinnä niillä voidaan estää käsien likaantumista. Niitä ei suositeta yleisesti käytettäväksi influenssaepidemioiden tai esimerkiksi COVID-19-pandemian aikana suojaamaan käsiä.

Suojakäsineitä koskee sama ongelma kuin hengityssuojaimia. Ne keräävät pinnalleen kaikkea ympäristöstä, ja niitä poistettaessa on vaikea välttää käsien kontaminoitumista. Poistaminen tulisi tehdä niin, että vain käsineen sisäpuolta kosketetaan, ja kädet on joka tapauksessa desinfioitava poiston jälkeen. Siten suojakäsineet eivät auta infektiolta suojautumisessa.