Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanissa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta löytyy THL:n sivuilta: .

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Itämisaika tartunnasta oireiden tai jatkotartuttavuuden alkuun vaihtelee 1-14 vuorokauteen. Pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava, sairaalahoitoon johtava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on Suomessa kuollut alle 1 % sairastuneista (Lähde THL:n sivu varmistetut koronatapaukset Suomessa 4.10.2021). Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on ollut epidemian alusta 2.0 % (Lähde: WHO tilannekatsaus 4.10.2021). Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista on 40–70-vuotiaita ollut noin 30 % ja 20–40-vuotiaita samoin noin 40 %. Yli 70-vuotiaita on ollut alle 5 % ja alle 20-vuotiaita noin 25 %. Rokotukset ovat vähentäneet tartuntoja erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä.

Lasten oireet ovat yleensä lieviä. Raskaana olleet koronavirusinfektioon sairastuneet, joutuvat turvautumaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon jonkin verran useammin kuin ei raskaana olevat saman ikäiset naiset. Näyttää kuitenkin siltä, että raskaus ei lisää infektioon kuolleisuutta. Raskaana olevien taudinkuva ei poikkea muiden sairastuneiden taudista. Loppuraskaudessa saatu infektio ei aiheuta yleensä sikiön sairastumista.

Pandemian aikana koronaviruksen perimässä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa infektion leviämisnopeuteen tai taudinkuvaan. Syksyllä 2020 Englannissa on yleistynyt ns. UK-variantti. jonka aiheuttama infektio näyttäisi samanlaiselta kuin alkuperäisenkin viruksen aiheuttama infektio. Tämä ns. UK-variantti virus tarttuu herkemmin ja nopeammin henkilöstä toiseen. Keväällä 2021 virusmuunnokset, erityisesti UK-variantti, aiheutti Suomessa useimmat infektiot.

Kesällä 2021 maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa suurin osa tartunnoista on aiheutunut ns. deltavariantista. Deltavariantin aiheuttaman infektion taudinkuva muistuttaa paljon aiempien viruskantojen aiheuttamia infektioita. Jonkin verran oireet muistuttavat enemmän tavallisten ”flunssien” oireita, kuten nuhaa, yskää, päänsärkyä. Deltavariantti voi aiheuttaa oireisen infektion myös rokotetuille, joskin kahden rokoteannoksen saaneilla rokotusten suojateho deltavariantinkin aiheuttamaa infektiota vastaan on hyvä ja taudinkuva on lievempi. Kaksi rokotuskertaa vähentää vakavaoireisen infektion riskiä noin 90 prosentilla deltavariantin aiheuttamissa tartunnoissa.

Muiden koronavirusten aiheuttamat infektiot ovat Suomessa tavallisia ja aiheuttavat myös ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ei pidä sekoittaa tähän Kiinasta lähtöisin olevaan uuteen koronaviruskantaan.

Tavallisimmat oireet ja oirearvio

Oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusinfektion oireita. Niitä voivat olla

  • kuume
  • yskä
  • hengenahdistus (ks. )
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli.

Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Oirearvio

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Milloin otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon

Neuvontapuhelimet saattavat olla ruuhkautuneita, joten käytä tietolähteenä ensisijaisesti THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon verkkosivustoja.

Jos sinulla on yllä mainittuja virusinfektion oireita, voit ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa testiin. Jos sinulla todetaan koronavirusinfektio, selvitetään aluksi, mistä olet saanut tartunnan ja ketkä ovat mahdollisesti saaneet sinulta tartunnan. Tätä jäljitystyötä tehdään epidemian rajaamiseksi.

Jos sinulla on varmistettu koronavirusinfektio, mutta sen oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin (ks. alla), taudin voi sairastaa kotona. Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon: . Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla: ks. . Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle

  • nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja
  • sinulla on yllä mainittuja koronavirusinfektion oireita.

Koronavirustauti altistaa verisuonitukoksille. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos tiedät, että sinulla on koronavirustaudin lisäksi muita riskitekijöitä verisuonitukoksille.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta mahdollisimman pian lääkärin hoitoon :

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Milloin otetaan COVID-19-näyte?

Kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronavirustartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Koronavirustestausta on kuitenkin uuden testausstrategian mukaan järkevää kohdentaa määriteltyihin tilanteisiin.

Näyte COVID-19-tutkimusta varten otetaan kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja jotka ovat rokottamattomia tai vain yhden rokoteannoksen saaneita. Myös oireisilta rokottamattomilta henkilöiltä, jotka ovat sairastaneet COVID-19 infektion yli 6 kuukautta aiemmin, on syytä ottaa näyte.

Jos henkilö on saanut kaksi koronarokotetta ja jälkimmäisestä annoksesta on kulunut yli viikko tai jos on sairastanut koronavirusinfektion yli 6 kk aiemmin ja on annettu yksi koronarokote, näyte on perusteltua ottaa seuraavissa tapauksissa, mikäli on koronavirusinfektioon sopivia oireita:

  • kaikki sairaalahoitoon tai sairaalan päivystykseen tulevat testataan
  • tunnetulle koronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon aikana altistuneet
  • jos on vakavalle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä
  • sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät sekä ikääntyneiden hoiva ja hoitoyksiköiden asukkaat

Alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, näyte on perusteltua ottaa seuraavissa tapauksissa:

  • altistus tartuntaan varmistetulta koronaviruspotilaalta edeltävän kahden viikon sisällä
  • lapsen perhepiirissä yli 16-vuotiaita, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa
  • lapsen infektio-oireet edellyttävät testausta lääkärin arvion perusteella

Oireettomia voidaan testata maahantulon tai altistustilanteiden yhteydessä.

Lisäksi testauksia voidaan määrätä paikallisen epidemiatilanteen niin vaatiessa. Näitä ovat mm. erilaiset laitokset, kuten sairaalat, terveyskeskusten osastot, hoivakodit, vankilat yms. Paikallinen tartuntatautiviranomainen yleensä ohjeistaa nämä testaukset.

COVID-19-näytteenotto ja COVID-19-testit

COVID-19-näyte otetaan nenänielusta ja se tutkitaan tavallisimmin nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie tällä hetkellä yleensä 1–2 vuorokautta.

Käyttöön on tullut myös viruksen rakenteita tunnistavia antigeenitestejä, jotka ovat usein nopeampia kuin nukleiinihapon osoitustestit. Ne eivät aina ole yhtä herkkiä viruksen tunnistamisessa kuin nukleiinihapon osoitustestit eivätkä välttämättä sovellu suurten joukkojen rutiinitestaukseen.

Vasta-aineita testataan, jos halutaan tietää onko henkilö sairastanut COVID-19 infektion. Vasta-ainetestit eivät infektion akuutissa vaiheessa ole luotettavia. Sairastetun taudin arvioidaan antavan suojan uusintainfektiolta puolen vuoden ajaksi. Suoja ei kuitenkaan ole 100 %:nen.

Markkinoilla on myös kotitestejä, joiden herkkyys viruksen havaitsemisessa vaihtelee. Kotitestien käyttö voi helpottaa epidemian hallintaa. Näyte pitää ottaa ohjeiden mukaisesti. Jos löydös on positiivinen, niin tulos pitää varmistaa PCR-testillä. Kotitestien perusteella ei voida tehdä hoitopäätöksiä tai päättää tartuntatautilain mukaisista eristys – ja karanteenitoimista.

Koronavirustartunnan ehkäisy

  • Ks. THL:n ohjeet kansalaisille koronaviruksesta: .
  • Koronavirusrokotussarja estää erittäin tehokkaasti sairastumisen taudin vakavimpiin muotoihin. Koronavirusrokotteista on oma artikkeli.
  • Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Viime aikoina on vahvistunut epäily, että infektio voi tarttua myös aerosolina ilman välityksellä.
  • Noudata hyvää käsihygieniaa ja käsien saippuapesuohjeita.
  • Yski tai aivasta oikein!
    • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
    • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta vaatteesi hihan yläosaan, älä käsiisi.
    • Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
  • Ks. THL:n ohjeet oikeaoppisesta käsien pesusta ja yskimisestä: .
  • Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. THL on 30.9.2021 antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä: ks. . Ks. myös artikkeli Käsihygienia, hengityssuojaimet ja suojakäsineet virusinfektion torjunnassa.
  • Seuraa valtion ja oman asuinpaikkakuntasi viranomaisten sekä työnantajasi ohjeita ja määräyksiä liittyen matkustamiseen, muiden ihmisten tapaamiseen, yleisötapahtumiin, työssäkäyntiin, oppilaitosten ja päiväkotien toimintaan jne.
  • Vältä ihmisjoukkoja ja lähikontaktia sairastuneiden kanssa.
  • Älä vieraile infektioherkkien tai iäkkäiden henkilöiden luona.
  • Sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeni järjestetään joko kotioloissa tai sairaalassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
  • Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita ja olet tulossa sairaalaan suunniteltuun hoitoon, leikkaukseen tai poliklinikkakäynnille, ota puhelimitse yhteys hoitavaan yksikköön tai peruuta sairaalaan tulosi.

Toipilasaika

Jos sairastunutta on hoidettu sairaalassa, kotieristystä jatketaan, kunnes potilas on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ja oireiden alusta on vähintään 14 tai enintään 20 vuorokautta.

Jos sairaus on ollut lievä ja potilas on sairastanut kotona, eristystä kotona jatketaan vähintään 10 vuorokautta oireiden alusta. Jos potilaalla on oireita vielä tämän 10 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia). Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireeton vähintään 2 vuorokautta (48 tuntia) ennen työhön paluuta. Työhön voi palata, jos oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta ja henkilö on ollut oireeton yli 48 tuntia.

Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta PCR-testillä, kotieristyksen kesto on 10 vuorokautta näytteenoton alusta.

Eristykseen määrätyllä henkilöllä, joka joutuu olemaan pois työstä, on oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntatautipäivärahaa korvaamaan ansionmenetystä.

Koronaviruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta toipuminen normaalikuntoon kestää yleensä viikkoja ja vakavimmissa tapauksissa kuukausiakin.