Koronavirustartunnan esiintyvyys lapsilla

Maassamme lapset ja nuoret edustavat noin viidennestä kaikista koronavirustartunnan saaneista siten, että 0−9 vuotiaiden osuus on vajaa 8 % ja 10−19 vuotiaiden osuus on 13 %. Monet lapset potevat koronavirusinfektion oireettomana tai varsin lieväoireisena, joten tarkkoja lukuja ei ole saatavilla.

Syytä lasten lievempään tautiin ei varmuudella tiedetä. On esitetty, että aikuisiin verrattuna lapsilla viruksen solupinnan kiinnittymismolekyylien (ACE-reseptorien) määrä on kudoksissa vähäisempi, tulehdushormonien (sytokiinien) erittyminen on niukempaa, ja verisuonten seinämän tulehdusreaktio on lievempi. Myös lapsen iällä on merkitystä eli nuorimmat lapset sairastavat oireisen taudin harvemmin kuin vanhemmat lapset ja nuorisoikäiset. Tytöt ja pojat sairastuvat koronainfektioon yhtä todennäköisesti.

Vastasyntyneillä ja pienillä imeväisillä oireisen taudin vaara on erittäin pieni, mutta ei täysin olematon. Viruksen siirtymistä raskaana olevasta naisesta sikiöön pidetiin aluksi epätodennäköisenä, mutta tällä hetkellä sen katsotaan olevan mahdollista mutta harvinaista. Tällöin vastasyntyneellä voi esiintyä oireita ensi päivinä. Raskaudenaikainen infektio ei tiettävästi aiheuta sikiön epämuodostumia.

Koronavirusta on todettu myös rintamaidossa sekä äidin rinnan iholta otetuissa näytteissä. Ei ole kuitenkinkaan näyttöä siitä, että tauti tarttuisi helposti imetyskontaktissa tai ilmenisi vastasyntyneellä tavallista hankalampana, kunhan hygieniasta pidetään huolta. Huomattavaa on, että lapsi saa koronainfektioon sairastuneelta äidiltä ennen syntymää verenkierron kautta suojaavia koronavasta-aineita. Myös rintamaidon on osoitettu sisältävän koronavasta-aineita. Maailman terveysjärjestö (WHO) suositteleekin rintaruokinnan aloittamista ja jatkamista silloin, kun äidillä on todettu tai epäilty koronavirusinfektio.

Koronavirustartunta

Koronaviruksen tarttuminen tapahtuu ilmateitse tai kosketustartunta (pisarat, aerosoli, kädet, eritteet, infektoituneet pinnat). Koronavirusinfektion itämisaika on lapsillakin 5 vrk (-11 vrk). Tartuttavuus alkaa 2−3 päivää ennen oireita. Virusta on todettavissa nenän limakalvolla, nielussa, syljessä, veressä, virtsassa ja ulosteissa. Viruseritys on suurimmillaan ensimmäisen oireviikon aikana ja se häviää 3−6 viikossa. Koronavirusta voi esiintyä ulosteessa hengitystieoireiden jo mentyä ohitse, mikä on hyvä huomioida imeväisten ja pienten lasten hoidossa. On kuitenkin epäselvää, voivatko nämä pitkään erittyneet (PCR-testillä todetut) virukset aiheuttaa koronavirustautia.

Koronavirusinfektion oireet lapsilla

Laajimmassa julkaistussa meta-analyysissa, jossa yhdistetään eri tutkimusten tuloksia, lapsilla oireita esiintyi seuraavasti: kuume 56 %, hengitystieoireet 57 %, oireettomat 21 %, suolisto-oireet 14 % ja hermosto-oireet 7 %. Tässä yli 11 000 lapsen joukossa tauti arvioitiin vaikeaksi 3 %:lla. Kuolleisuus oli hyvin pieni (< 0.3 %). Eri maista saadut tulokset ovat samantapaisia.

Yksittäisten oireiden kirjo on laaja:

  • kuume
  • kuiva tai limainen yskä
  • hengenahdistus
  • nuha
  • nenän tukkoisuus
  • nielukipu
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vatsakipu
  • huono ruokahalu
  • ripuli
  • päänsärky
  • väsymys
  • ihottuma
  • lihaskipu
  • hajuastin häviäminen

Oireiden esiintyvyys on pienillä ja isommilla lapsilla jokseenkin samanlainen. Alle vuoden ikäisillä syömisvaikeudet ovat tavallisia.

Verikokeissa on osalla lapsista todettavissa tulehduksen merkit, muuten verikokeista ei taudin toteamisessa ole merkittävää hyötyä. Hengitystieoireita potevilla röntgen-tutkimus voi paljastaa tulehduksen merkit keuhkoissa.

Verrattaessa koronaviruksen ja muiden hengitystievirusten aiheuttamia oireita toisiinsa, todettiin koronaryhmässä enemmän väsymystä (22 % ja 2 %) ja hajuaistin alentumista (11 % ja 0 %).

Koronainfektiota ei kuitenkaan voi käytännössä erottaa muiden virusten aiheuttamista infektioista. Koronaviruksen ohella lapsilla voi olla myös samanaikainen toinen infektio, esimerkiksi influenssavirus on kuvattu 10 %:lla koronapotilaista ja muita viruksia jopa puolella.

MIS-C-oireyhtymä

Muutamalla prosentilla lapsista kehittyy 2−4 viikkoa akuutin vaiheen jälkeen yleinen tulehdusreaktio eli MIS-C-oireyhtymä. Lapsella todetaan tällöin kuumetta (100 %), silmän sidekalvontulehdusta (punoittavat silmät), huulessa ja suun limakalvolla rikkoumia, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), kaulalla imusolmukesuurentumia, suolisto-oireita sekä ihottumaa (käsien ja jalkojen punoitusta, ihon hilseilyä). Useimmat MIS-C-potilaat ovat aiemmin olleet terveitä. MIS-C-epäily edellyttää aina pikaista lääkäriin lähtöä ja usein sairaalahoitoa. Melko suuri osa (>50 %) potilaista vaatii teho-osastohoitoa (useimmiten alhaisen verenpaineen hoitamiseksi) ja näistä alle 2 % menehtyy oireyhtymään.

Pitkittyneet koronavirusinfektion oireet

Valtaosa oireisista lapsipotilaista toipuu koronainfektiosta parissa viikossa. On kuitenkin havaittu, erityisesti Englannissa, että pienellä osalla lapsista esiintyy oireita vielä 5 viikkoa sairastumisesta, kuten on mahdollista muissakin virusinfektioissa. Nämä oireet ovat usein melko lieviä mutta hyvin vaihtelevia. Niihin kuuluvat muun muassa vatsavaivat, pahoinvointi, huimaus, väsymys, kouristukset, päänsärky, lihaskivut, haluttomuus. Kaikkiaan jälkitaudin oireita on todettu useita kymmeniä erilaisia, valtaosalla ne ajan myötä häviävät.

Milloin hoitoon

Epäiltäessä lapsen koronavirusinfektiota mahdollisen kontaktin tai lapsen oireiden perusteella on aina syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon diagnoosin varmistamiseksi. Suositeltavaa on tutustua THL:n tiedostoon "Lapset ja koronavirusinfektio", jossa on saatavilla ajanmukaiset ohjeet ja vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin. Tietolähteenä voidaan käyttää myös oman alueen terveydenhuollon verkkosivustoja. Infektiotilanne samoin kuin valtakunnallinen ohjeistus muuttuvat lähes viikoittain.

Koronavirustauti edellyttää sekä sairastuneen henkilön eristämistä tartuttavuuden ajaksi että altistuneiden asettamista karanteeniin taudin itämisajaksi. Näitä menettelytapoja noudatetaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsi testataan, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita.

On muistettava, että koronavirusinfektio voi lapsella olla lähes oireeton ja erityisesti pienillä lapsilla oireet voivat jäädä huomaamatta. Koronoireita on myös mahdotonta erottaa muiden virusinfektioiden aikaansaamista oireista. Puolella lapsista ei alkuvaiheessa ole kuumetta tai hengitystieoireita. Toisaalta lapsella voi olla samanaikaisesti toinenkin virusinfektio. Lapsilla esiintyy myös pitkittyneitä oireita, kuten yllä on esitetty, ja sellaisia epäiltäessä on myös hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Koronavirusinfektio vaatii lapsilla harvoin akuutisti sairaalahoitoa. Infektio voi kuitenkin laukaista MIS-C-oireyhtymän, jolloin tilanne on toinen.

Kiireellinen yhteydenotto on tarpeen, jos lapsella esiintyy:

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi ympäristöön
  • lapsi on ärtyisä eikä viihdy sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat kuumeen ja pahemman yskän kera

Koronavirusinfektion hoito lapsilla

Lievää koronavirustautia voidaan lapsella hoitaa kotona kuten tavallista flunssaa, kuumetautia tai suolistoinfektiota. Hoito on oireenmukaista. Kuumeeseen ja kipuun on parasetamoli suositeltavin tulehduskipulääke (15 mg painokiloa kohti, 3−4 kertaa vrk:ssa; ks. pakkauksen ohjeet). Riittävästä nesteen ja ruoan saannista on huolehdittava. D-vitamiinin anto normaaliin tapaan on suositeltava. Lukuisia lääkeaineita on kokeiltu ja parhaillaan testataan koronavirusinfektion hoitoon aikuisilla, mutta toistaiseksi läpimurtoa ei ole tapahtunut.

Koronavirusinfektion ehkäisy lapsilla

Koronarokotusta tarjotaan Suomessa 9.8.2021 lähtien kaikille 12 vuotta täyttäneille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Rokottamalla voidaan suojata nuoria ja samalla heidän lähipiiriään erityisesti vakavalta koronavirustaudilta. Biontech-Pfizerin Comirnaty- ja Modernan Spikevax- rokotteet on hyväksytty yli 12-vuotiaiden käyttöön. Koska rokotukset estävät suuren osan tartunnoista, ne vähentävät myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta. Koronarokotteita ei toistaiseksi anneta alle 12-vuotiaille. Rokotteiden tehoa ja turvallisuutta nuoremmissa ikäryhmissä tutkitaan parhaillaan.

Koronavirusinfektion ehkäisyssä lähikontaktien välttäminen, maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat keskeisiä. Lasten osalta tarvitaan luonnollisesti iän mukaista soveltamista, kuten THL:n ohjeissa tuodaan esiin. Sosiaalisten kanssakäymisten liiallisen rajoittamisen vaarana on mielenterveysongelmien ilmaantuminen. "Lasten tulee olla lapsia" myös näinä vaikeina aikoina.

Kirjallisuutta

  1. Wang J, Zhong Z, Mo, Y, Wang L, Chen R. Epidemiological features of coronavirus disease 2019 in children: a meta-analysis. Eur Rev Med Pharmacol Sci 2012;25:1146-1157
  2. Toba N, Gupta S, Ali A, ElSaban M, Khamis A, Ho S, Popatia R. Covid-19 under 19. Pediatr Pulmonol 2021; doi.org/10.1002/ppulm 25312
  3. Siebach M, Piedimonte G, Covid-19 in childhood: Transmission, clinical presentation, complications and risk factors. Pediatr Pulmonol. 2021; doi.org/10.1002/ppulm 25344
  4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lapset ja koronavirus. THL.FI
  5. Jernman R, Nelskylä K, Rahkonen L, Ulander VM, Tekay A. Covid 19 ja raskaus. Duodecim 2020;136 (15):1645-1651
  6. Anttila V-J. Uusi koronavirus (Covid-19). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.1.2021.
  7. Anttila V-J. Koronavirusrokotteet. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 22.3.2021.
  8. Peltola V, Renko M. Eristys päivähoidosta infektion vuoksi. Duodecim. 2021;137(2):133-139.