Yleistä

Lasten yleisin sairaus on flunssa eli nuhakuume. Lapset sairastavat flunssia herkemmin kuin aikuiset. Pienet lapset (1–3-vuotiaat) sairastavat vuosittain useita flunssia, jopa 6–10 kertaa vuodessa. Erityisesti päivähoidon alkaessa lapsi sairastaa herkästi monta flunssaa peräjälkeen, mikä johtuu lisääntyneistä kontakteista päiväkodissa ja niiden seurauksena tartuntojen lisääntymisestä.

Lasten flunssan syyt

Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan useita kymmeniä. Niistä yleisin on rinovirus, joka aiheuttaa yli puolet suomalaislasten nuhakuumeista. Esiintymishuippu on yleensä syys–marraskuussa. Muita flunssan aiheuttajaviruksia ovat boka-, metapneumo-, adeno-, entero-, influenssa-, parainfluenssa-, korona- ja RS-virukset, joiden esiintymishuippu on tavallisimmin talvikuukausina. Poikkeuksena on enterovirus, jota tavataan erityisesti alkusyksystä.

Erityisen hankala ja pienimpien imeväisten kannalta kiusallinen virus on respiratory syncytial -virus eli RS-virus, joka aiheuttaa alle kuuden kuukauden ikäisillä imeväisillä sairaalahoitoakin vaativaa keuhkoputkitulehdusta (bronkioliittia). Parainfluenssavirukset aiheuttavat puolestaan herkästi kurkunpäätulehdusta.

Oireiden perusteella flunssan aiheuttajavirusta ei pystytä päättelemään. Myöskään COVID-19 viruksen aiheuttamaa hengitystietautia ei lapsella pysty oireiden perusteella erottamaan muista ylähengitystietulehduksista. Aiheuttajaviruksen tutkimiseksi on olemassa testejä, joiden avulla voidaan tunnistaa tietyt virukset lapsen ysköksestä tai nenänielun eritteestä. Näistä testeistä on hyötyä etenkin sairaalahoidossa olevilla potilailla, jolloin aiheuttajan tunnistaminen ohjaa hoitoa. Avohoidossa testeistä on vähemmän hyötyä.

Flunssa on aina seurausta virustartunnasta, eikä se johdu esimerkiksi kylmettymisestä. Syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, mikä on seurausta virusten esiintymisen kausivaihtelusta. Talvella virusten leviämistä edistää myös ihmisten viihtyminen lähellä toisiaan sisätiloissa.

Flunssan itämisaika tartunnasta oireisiin vaihtelee alle vuorokaudesta muutamaan päivään (rinoviruksen itämisaika on 1–3 vrk).

Lapsen flunssan oireet

Flunssan oireet ovat kaikille tuttuja. Tauti alkaa tyypillisesti nenän tukkoisuutena ja nuhana sekä usein kurkkukipuna. Yleisoireina ilmenee kuumetta ja vilunväristyksiä ja lihaskipuja. Yskä seuraa tyypillisesti parin päivän sisällä. Flunssaan voi liittyä myös lievää silmien sidekalvon punoitusta. Lievän silmätulehduksen aiheuttaa sama virus kuin nuhankin.

Yskä voi jatkua pidempään muiden oireiden jo hävittyä. Flunssa kestää usein viikosta kahteen viikkoon viruksesta riippuen.

Lapsen flunssan itsehoito

Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita flunssaan liittyvän kuumeeen alentamisessa ja ehkä parantavat jonkin verran huonoa vointia.

Nuhan hoitoon paras lääke on nenäliina. Valitettavasti pienet lapset eivät osaa niistää, jolloin limaa ohjautuu nieluun, ja se saa aikaan yskimistä etenkin yöaikaan. Erite myös tukkii helposti sieraimet, jolloin lapsen hengitys häiriintyy ja hän heräilee yöaikaan. Hyvä lääke karstaiseen ja tukkoiseen nenään ovat apteekista ilman reseptiä saatavat keittosuolatipat ja -sumutteet.

Verisuonia supistavia lääkeaineita sisältäviä tippoja tai sumutteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti (yleensä enintään 5 vrk), mutta niiden käyttö edellyttää, että lapsi osaa ensin niistää.

Nenän hankalaa tukkoisuutta voidaan isommilla lapsilla hoitaa niin kutsutuilla sympatomimeetti-suihkeilla muutaman päivän ajan.

Yskän hoitoon ei ole hyviä vaihtoehtoja. Yskänlääkkeiden teho ei ole hyvä tavallisessa flunssassa, ja niiden käyttöä ei suositella. Nykyisten lasten yskänlääkkeiden katsotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Yöyskän vähenemisestä on saatu jonkin verran näyttöä käytettäessä hunajaa, jota voidaan yli 1-vuotiaalle lapselle annostella pari teelusikallista iltaisin.

Vesihöyrystä saatava hyöty on viimeaikaisten tutkimusten mukaan melko vähäinen, ja hoidoista on pitkälti luovuttu.

Antibiootit eivät auta virusinfektioissa, eikä niitä käytetä flunssan hoidossa. On hyvä muistaa, että tavallisen flunssan oireet, etenkin yskä, voivat jatkua kolmekin viikkoa. Oireiden pitkittyminen ei tarkoita, että hoidoksi pitäisi kokeilla antibiootteja. Osalla pienistä lapsista pitkittynyt flunssa voi toki johtaa välikorvatulehdukseen ja isommilla lapsilla myös poskiontelontulehduksen, ja silloin antibiootista voi olla joskus apua.

Milloin hoitoon?

Pienikin lapsi toipuu flunssasta yleensä hyvin. Lapsi on kuitenkin syytä viedä hoitoon, jos

• lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä
• flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi
• kuume kestää yli viisi vuorokautta
• lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää
• hengitys muuttuu tiheäksi tai puuskuttavaksi
• hengitykseen liittyy selvä vinkuna
• silmät alkavat rähmiä.

Tärkeää on tarkkailla lapsen yleisvointia. Jos lapsen tila muuttuu ja lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsyneeltä eikä reagoi ympäristöönsä kuten aiemmin, on lääkärin arvioitava lapsen tila.

Lapsen flunssan ehkäisy

Flunssavirukset leviävät ihmisestä toiseen useimmiten suorana kosketustartuntana käsien kautta tai epäsuorasti hengitystie-eritteellä tahriintuneiden lelujen tai muiden tavaroiden välityksellä tai ilmateitse. Rinovirus säilyy tartuttavana ympäristössä yli 18 tuntia. Nuhaerite sisältää runsaasti virusta. Virus voi tarttua myös ilmateitse pisaratartuntana, kun flunssapotilas yskii tai aivastelee lähistöllä.

Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alussa ensimmäisten parin päivän aikana. Tämä tarkoittaa, että flunssavirusten leviämistä on käytännössä mahdotonta kokonaan ehkäistä esimerkiksi päivähoitoyksiköissä tai kouluissa. Rinoviruksen tartuttavuus vähenee huomattavasti kolmannen sairauspäivän jälkeen.

Toisin kuin usein ajatellaan, virustartunnan saaminen lentokoneen ilmastoinnin kautta ei ole yleistä; helpommin taudin saa oireisen henkilön vieressä istumisesta.

Tärkein ehkäisykeino on oireisten ja tartuttavien henkilöiden seuran välttely, mutta tämä on tietenkin vaikeaa.

Käsien ja lelujen pesu päivähoitoyksiköissä on flunssakautena hyödyllistä. Hyvä yskimis- ja aivastushygienia ovat niin ikään tärkeitä.

Flunssaa aiheuttavat lukuisat virukset, eikä yleistä rokotetta flunssaviruksia vastaan ole ainakaan toistaiseksi käytössä. Influenssarokote tehoaa vain influenssaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan eikä suojaa yleisemmin flunssalta. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen osalle lapsista on tarjottu suojaa RS-viruksen aiheuttamaa bronkioliittia vastaan (Lisätietoa asiasta THL:n sivulla).