Lääketieteellisen hoidon ja tutkimusten tavoitteena on tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Terveyshyöty tarkoittaa sitä, että potilaan koettu terveydentila (esim. kipu) tai ennuste (esim. sairastumisriski) paranee. Terveydenhuollossa tarjotaan kuitenkin usein myös hoitoja tai tutkimuksia, jotka eivät tuota potilaalle tällaista terveyshyötyä. Syyt tähän ovat moninaiset. Sekä lääkärit että potilaat usein yliarvioivat hoidosta saatavat hyödyt ja aliarvioivat haitat. Lääkäri saattaa olettaa, että potilas toivoo hoitoa tai olla epävarma hoidon tuomista hyödyistä tai sairauden aiheuttamasta haitasta potilaalle. Yksityisellä terveydenhuollolla on taloudellinen kannustin tuottaa palveluita, vaikka niistä ei todellisuudessa ole hyötyä.
Tarpeettoman hoidon kokonaismäärää on mahdotonta arvioida tarkasti. Lääkäreille suunnattujen kyselytutkimusten perusteella kyseessä on yleinen ongelma. Tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka eivät tuota potilaalle hyötyä, aiheuttavat hänelle kuitenkin usein haittaa ja vähintään aina vaivaa sekä vievät aikaa ja rahaa.
Alla on esimerkkejä tilanteista, joissa hoito on usein potilaalle tarpeetonta.
Hengitystieinfektiot ja antibioottihoidot
Antibioottihoidot eivät usein helpota tai lyhennä hengitystieinfektion oireita. Useimmiten hengitysinfektiot ovat viruksen aiheuttamia, ja virusinfektioissa antibiootit eivät tuota lainkaan hyötyä. Monet bakteeri-infektiotkin voivat parantua ilman antibioottia.
Esimerkiksi korvatulehduksessa, poskiontelotulehduksessa tai angiinassa antibioottihoito lyhentää taudin kestoa keskimäärin vain vähän. Tällöin hoidon tulisi perustua yksilöllisen hyödyn arvioon. Esimerkiksi korvatulehduksessa jopa yli 80 %:lla lapsista korvakipu on hävinnyt 2–3 päivän kuluttua kokonaan ilman antibioottihoitoa. Antibioottihoidolla kivuttomien määrä nousee noin 5 prosenttiyksikköä (84 %:sta 89 %:iin). Kuitenkin noin 1/10 saa antibiootista haittana vatsavaivoja (esim. antibioottiripuli) tai ihottumaa. Antibioottihoito muuttaa suoliston bakteerikoostumusta – sen merkitys potilaan terveydelle on kuitenkin epäselvä. Yhteiskunnan tasolla tarpeettomasta antibioottien käytöstä voi olla haittaa bakteerilääkeresistenssin lisääntyessä. Tällöin hoitovaihtoehdot bakteeri-infektioissa vähenevät, ja pahimmillaan syntyy bakteerikantoja, joihin antibiootit eivät pure lainkaan.
Yksilöllinen hoidon hyöty vaihtelee sairaustilanteen ja ennusteen mukaan
Hengitystieinfektioissa, mutta useimmiten myös muissa sairauksissa, yksilöllinen hyöty vaihtelee sairaustilanteen mukaan. Karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos oireet ovat vähäiset, on myös hoidon tuoma hyöty vähäinen.
Jos hoidolla pyritään ennusteen parantamiseen, ennusteen ollessa lähtötasolla hyvä (esim. riski saada sydäninfarkti tai aivoinfarkti) mahdollinen hoidon tuoma hyöty on yksilölle vähäisempi.
Kuvantamistutkimukset
Kuvantamistutkimuksissa nähdään usein sattumalta löydöksiä, jotka eivät aiheuta potilaalle terveyshaittaa. Erityisesti ikäännyttäessä kuvantamistutkimuksissa näkyvät löydökset lisääntyvät ja erilaisia kulumamuutoksia voi hieman kuvantamispaikan mukaan löytyä jopa yli puolelta oireettomistakin potilaista. Koska potilas on oireeton, kuvantaminen ei muuta hoitoa, eikä voi muullakaan tavalla parantaa potilaan terveydentilaa. Toisaalta, jos potilaalla on oireita, kuvantamislöydösten merkitys voi olla epäselvä, jos samoja löydöksiä on paljon myös oireettomilla. Lääkärin kanssa kannattaakin keskustella, vaikuttavatko mahdolliset kuvantamislöydökset tulevan hoidon valintaan. Jos vastaus on ei, kuvantamistutkimus on tarpeeton.
Yleinen esimerkki tarpeettomasta kuvantamisesta on lannerangan röntgenkuvaus liittyen äkilliseen alaselkäkipuun, joka yleensä on pehmytkudosperäinen ja paranee tyypillisesti parissa viikossa. Kuvantamistutkimuksissa löydetään kuitenkin varsin usein muutoksia, jotka eivät liity selkäkipuun.
Tällaiset niin sanotut sattumalöydökset voivat aiheuttaa turhaa huolta terveydentilasta. Pahimmillaan kuvantamistutkimus voi johtaa tarpeettomiin leikkaushoitoihin. Tutkimustulokset sisältävät aina epävarmuutta, ja näin voidaan päätyä hoitamaan muutoksia (kuten kasvaimia), jotka eivät kuitenkaan aiheuttaisi potilaalle terveydellistä haittaa.
Tarpeettoman hoidon välttäminen
Tarpeettoman hoidon ja tutkimusten välttäminen on tärkeää sekä yksittäisen potilaan että yhteiskunnan kannalta. Välttäminen säästää potilaan hoidon mahdollisesti tuomilta haitoilta sekä siihen käytetyiltä resursseilta. Samaan aikaan tarpeettoman hoidon kanssa terveydenhuollossa on myös hoitovajetta eli osa hoitoa tarvitsevista jää syystä tai toisesta hoitamatta. Tarpeettomasta hoidosta säästyneet resurssit ohjautuvat parhaassa tapauksessa tämän hoitovajeen korjaamiseen.
Suomessa Käypä hoito julkaisee myös Vältä viisaasti -suosituksia, joiden tarkoituksena on tukea tarpeettoman hoidon välttämisessä. Tarpeettoman hoidon välttämiseksi lääkäriltä kannattaa kysyä hoidon tuottamista hyödyistä ja haitoista. Mikäli sairaus paranee usein nopeasti myös luonnostaan, hoidosta potentiaalisesti saatava hyöty on pienempi. Mikäli hyödyt tuntuvat omassa tilanteessa vähäisiltä, se kannattaa ottaa hoitavan tahon kanssa puheeksi ja usein hoidon tai tutkimuksen välttäminen onkin näissä tilanteissa paras vaihtoehto.
Kansainvälinen Choosing Wisely -kampanja suosittelee seuraavia kysymyksiä, joita potilas voi esittää lääkärille ennen hoitopäätöstä:
- Tarvitaanko todella tätä tutkimusta tai hoitoa?
- Mitkä ovat riskit?
- Onko yksinkertaisempia, turvallisempia vaihtoehtoja?
- Mitä tapahtuu, jos emme tee mitään?
- Kuinka paljon tämä maksaa?
Kirjallisuutta
- Komulainen J, Raudasoja A, Turpeinen M. Kuinka tunnistaa vähähyötyiset hoidot - ja miten niistä luovutaan? Suom Lääkäril 2024;79:e41733.
- Venekamp RP, Sanders SL, Glasziou PP, ym. Antibiotics for acute otitis media in children. Cochrane Database Syst Rev 2023;11(11):CD000219 PMID: 37965923
