Ulkomaille opiskelemaan lähtevien on hyvä selvittää kohdemaassa sijaitsevan oppilaitoksen vaatimukset rokotusten, rokotustodistusten, tuberkuloosin seulontatutkimusten ja lääkärintodistusten suhteen. Lisäksi on hyvä selvittää kohdemaan rokotussuositukset, jotka löytyvät Matkailijan terveysoppaan maakohtaisista suosituksista.
Suosituksena on ottaa yhteyttä matkailuneuvontaan tai lääkäriin hyvissä ajoin eli viimeistään 2–3 kuukautta ennen matkaa. Joidenkin rokotteiden rokotussarjaan kuuluu useampia annoksia, ja täyden suojan muodostumisessa voi kestää useita kuukausia. Opiskelijan, jolla on immuniteettiin vaikuttavia sairauksia tai lääkityksiä on hyvä ottaa yhteyttä matkailuneuvontaan jopa puoli vuotta ennen matkaa. Ennen yhteydenottoa on hyvä selvittää aikaisemmin saadut rokotukset.
On hyvä huomioida, että osa rokotuksista, tutkimuksista ja lausunnoista voi olla omakustanteisia. Matkavakuutus on syytä ottaa matkalle, ja matkavakuutuksen ehdot on hyvä tarkistaa (krooniset sairaudet, matkalla saatujen tartuntatautien tai altistumisten hoidon korvattavuus).
Kurkkumätä- ja jäykkäkouristussuoja sekä suoja MPR-tauteja vastaan on tarpeen kaikkialla. Rokotustodistukseen on aina syytä laittaa merkintä sairastetusta vesirokosta (Varicella year xxxx) ja saaduista vesirokkorokotuksista. Yhdysvaltoihin menevä opiskelija saattaa tarvita mukaansa myös englanninkielisen lääkärintodistuksen, jonka liitteenä ovat merkinnät annetuista rokotuksista, ja selvityksen Suomen BCG-rokotuskäytännöstä (ks. Liite 2. Suomen BCG-rokotekäytäntö englanniksi).
Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin useiksi viikoiksi matkustaville vaihto-oppilaille suositellaan puutiaisaivotulehdusrokotetta.
Erityisesti ulkomaille terveydenhuollon harjoittelutyöhön lähtevät opiskelijat tarvitsevat hepatiitti B -rokotteen hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua . Muun muassa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan meneville vaihto-oppilaille paikalliset oppilaitokset voivat suositella hepatiitti B -rokotusta, koska se kuuluu näiden maiden rokotusohjelmaan.
Vaihto-oppilailta tai yliopisto-opiskelijoilta saatetaan varsinkin kampusalueella asuttaessa edellyttää myös meningokokin ryhmiltä A, C, W ja Y, joskus harvemmin ryhmältä B, suojaavaa rokotusta. Lisätietoa meningokokkirokotuksista Meningokokkitaudit.
Tuberkuloosin suuren ilmaantuvuuden maihin ja Baltian maihin, Venäjälle, Valko-Venäjälle tai Romaniaan terveydenhuolto- ja sosiaalialaa opiskelemaan lähteville suositellaan tuberkuloosin suhteen lähtö- ja paluutarkastusta, kun riskimaassa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.
Lisäksi tulee ottaa huomioon, että HIV:n ja B-hepatiitin esiintyvyys on useissa maissa moninkertainen Suomeen verrattuna, joten turvaseksin toteutus on tärkeää HIV, Muut seksitaudit.
Jos käytössä on säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä, on hyvä tarkistaa muun muassa kohdemaan mahdolliset maahantuontiin liittyvät rajoitukset ja vaatiiko lääke Schengen-todistuksen. Lisätietoa lääkkeistä matkalla Lääkkeet matkan aikana.
Lainsäädäntö, päihdepolitiikka ja siten päihteiden saatavuus vaihtelevat paljon eri maiden välillä, ja opiskelijalle voi tulla yllättäen eteen tilanteita, joita ei kotimaassa kohtaa. Opiskelijan olisi hyvä tutustua kohdemaan lainsäädäntöön päihteistä ja pohtia omaa suhtautumistaan päihteisiin ennen matkaa. Lisäksi olisi hyvä miettiä etukäteen, miten toimia eri tilanteissa oman turvallisuutensa takaamiseksi Turvallisuus.
Uudessa maassa eläminen ja opiskelu saattavat aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia tai kulttuurishokin. Kulttuurishokki on normaali reaktio muutokseen, ja opiskelijan on hyvä tutustua shokin eri vaiheisiin ja mahdollisten oireiden lievittämiseen jo ennen vaihtoon lähtöä. Osa voi puolestaan kokea vaihdon jälkeen käänteisen kulttuurishokin, ts. paluushokin, jolloin sopeutuminen takaisin omaan kulttuuriin aiheuttaa vaikeuksia. Tietoa kulttuurisshokista ja sen lievityksestä voi saada esimerkiksi oman oppilaitoksen tai vaihtojärjestöjen valmennuskursseilta tai terveydenhuollosta.