Ulkomaille opiskelemaan lähtevien on hyvä tarkastaa kohdemaassa sijaitsevan oppilaitoksen rokotus- ja tuberkuliinitestivaatimukset. Tuberkuliinitestin sijasta saatetaan nykyään vaatia verikokeella tehtävä IGRA-testi. Vaihto-oppilasjärjestöt informoivat opiskelijoita näissä kysymyksissä. Yleensä opiskelijan terveydentilasta vaaditaan lääkärinlausunto, josta ilmenevät myös annetut rokotukset. Käytännössä on yksinkertaisinta hoitaa kotimaassa asiat siten, ettei kohdemaassa tarvitse ottaa rokotuksia ja tehdä tuberkuliini- tai IGRA-testejä. Selkeintä on noudattaa kohdemaan rokotussuosituksia. Kurkkumätä- ja jäykkäkouristussuoja sekä suoja MPR-tauteja vastaan on tarpeen kaikkialla.

Yhdysvalloissa rokotus- ja tuberkuliinitesti- tai IGRA-testivaatimukset vaihtelevat osavaltioittain ja kouluittain. Jotkut koulut vaativat normaalin kahden MPR-rokotuksen lisäksi kolmatta annosta, joka voidaan antaa osana Suomen kansallista rokotusohjelmaa. Rokotustodistukseen on aina syytä laittaa merkintä sairastetusta vesirokosta (Varicella year xxxx) ja saaduista vesirokkorokotuksista. Yhdysvaltoihin menevä opiskelija saattaa tarvita mukaansa myös englanninkielisen lääkärintodistuksen, jonka liitteenä ovat merkinnät annetuista rokotuksista, ja selvityksen Suomen BCG-rokotuskäytännöstä (ks. Liite 2. Suomen BCG-rokotekäytäntö englanniksi). Keski-Eurooppaan ja Baltian maihin useiksi viikoiksi meneville vaihto-oppilaille suositellaan puutiaisaivotulehdusrokotetta. Erityisesti ulkomaille terveydenhuollon harjoittelutyöhön lähtevät opiskelijat tarvitsevat hepatiitti B -rokotteen hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua . Mm. Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan meneville vaihto-oppilaille paikalliset oppilaitokset voivat suositella hepatiitti B -rokotusta, koska se kuuluu näiden maiden rokotusohjelmaan.

Vaihto-oppilailta tai yliopisto-opiskelijoilta saatetaan varsinkin kampusalueella asuttaessa edellyttää myös meningokokin ryhmiltä A, C, W ja Y, joskus harvemmin ryhmältä B suojaavaa rokotusta. Lisätietoa meningokokkirokotuksista

Suuren tuberkuloosin ilmaantuvuuden maihin ja Baltian maihin, Venäjälle, Valko-Venäjälle tai Romaniaan terveydenhuolto- ja sosiaalialaa opiskelemaan lähteville suositellaan tuberkuloosin suhteen lähtö- ja paluutarkastusta, kun riskimaassa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään kolme kuukautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta .

Eri maiden rokotusohjelmista on tietoa WHO:n internetsivuilla . Tietoa Yhdysvaltojen rokotusohjelmasta

Maakohtaiset rokotussuositukset löytyvät Matkailijan terveysoppaan maittaisesta luettelosta (ks. Maittainen luettelo A-I, Maittainen luettelo J-P, Maittainen luettelo Q-Z).

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että HIV:n ja B-hepatiitin esiintyvyys on useissa maissa moninkertainen Suomeen verrattuna, joten turvaseksin toteutus on tärkeää HIV, Muut seksitaudit.

Lainsäädäntö, päihdepolitiikka ja siten päihteiden saatavuus vaihtelevat paljon eri maiden välillä ja opiskelijalle voi tulla yllättäen eteen tilanteita, joita ei kotimaassa kohtaa. Opiskelijan olisi hyvä tutustua kohdemaan lainsäädäntöön päihteistä ja pohtia omaa suhtautumistaan päihteisiin ennen matkaa. Lisäksi olisi hyvä miettiä etukäteen, miten toimia eri tilanteissa, jotta pystyy takaamaan oman turvallisuuden Turvallisuus.

Uudessa maassa eläminen ja opiskelu saattavat aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia tai kulttuurishokin. Kulttuurishokki on normaali reaktio muutokseen ja opiskelijan on hyvä tutustua shokin eri vaiheisiin ja keinoihin lievittää mahdollisia oireita jo ennen vaihtoon lähtöä. Osa voi puolestaan kokea vaihdon jälkeen käänteisen kulttuurishokin, ts. paluushokin, jolloin sopeutuminen takaisin omaan kulttuuriin aiheuttaa vaikeuksia. Tietoa kulttuurisshokista ja sen lievityksestä voi saada esimerkiksi oman oppilaitoksen tai vaihtojärjestöjen valmennuskursseilta tai terveydenhuollosta.