Hyvät teot -harjoitus lisää onnellisuutta tutkitusti (Lyubomirsky ym. 2005). Se voi auttaa näkemään muut ihmiset positiivisemmassa valossa, ja yhteistyön henki voi lisääntyä yhteisössä. Se voi myös helpottaa syyllisyyttä, ahdistusta ja tuskaa, jota koet toisten vaikeuksien ja kärsimysten takia. Tietoisuus ja arvostus oman hyvän onnen suhteen voi lisääntyä.

Toisaalta harjoitus suuntaa huomion pois omista vaikeuksista ja vatvomisesta. Samalla käsitys itsestä muuttuu ja ihminen voi huomata olevansa altruistinen ja myötätuntoinen. Tunne elämän mielekkyydestä ja arvosta kasvaa, millä on myös positiivisia sosiaalisia seurauksia. Tutkimuksista tiedetään, että erittäin onnelliset ihmiset osallistuvat muita enemmän vapaaehtoistyöhön (Diener ja Biswas-Diener 2008: 213). Vapaaehtoistyöhön osallistuvilla on tutkimusten mukaan vähemmän depression oireita, ja heidän onnellisuudentunteensa lisääntyvät. Myös heidän omanarvontuntonsa ja elämän hallinnan tunteensa kasvavat.

Kushlev ym. (2022) totesivat 163 maata käsittävässä tutkimuksessaan, että ne ihmiset, joilla oli korkeampi tyytyväisyys elämäänsä ja enemmän positiivisia tunteita, olivat niitä ihmisiä, jotka lahjoittivat enemmän rahaa, osallistuivat vapaaehtoistyöhön ja auttoivat ohikulkijoita.

Curry ym. (2018) tekivät meta-analyysin 27:stä satunnaistetusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta. Toisten auttaminen tuotti pienen tai kohtalaisen lisäyksen hyvinvointiin.