Alportin oireyhtymä (Orphanet)

Perinnöllinen munuaistauti, jonka piirteinä ovat etenevä glomerulaarinen nefropatia ja verivirtsaisuus, sensorineuraalinen kuulovika sekä osalla myös silmien kehityshäiriöt.

Taudista on X-kromosomaalisesti periytyvä (80 %), autosomissa peittyvästi periytyvä (15 %) ja autosomissa dominantisti periytyvä (5 %) muoto. Alkamisikä voi vaihdella lapsuudesta vanhuuteen. X-kromosomaalisesti ja peittyvästi periytyvissä muodoissa oireet alkavat yleensä jo lapsuudessa tai nuoruudessa.

X-kromosomaalisesti periytyvässä muodossa miehet ovat vaikeammin sairaita. Heillä on jo varhain mikrohematuriaa, jota seuraa lisääntynyt albuminuria ja loppuvaiheen munuaissairauden kehittyminen jo ennen 40 vuoden ikää. Naisilla oirekuva voi vaihdella oireettomuudesta tai mikroskooppisesta hyvänlaatuisesta verivirtsaisuudesta loppuvaiheen munuaissairauteen. Sensorineuraalinen kuulovika on yleinen. Silmämuutokset (esim. mykiön etuosan kartiopullistuma, verkkokalvon tai sarveiskalvon muutokset) voivat kehittyä myöhään lapsuudessa tai nuorena aikuisena, ja ne ovat yleisempiä miehillä. Harvinaisessa alatyypissä (X-linked diffuse leiomyomatosis-AS, XL-DLAS) esiintyy myös ruokatorven, hengitysteiden tai naisilla sukuelinten leiomyomatoosia.

Autosomissa peittyvästi periytyvän muodon oirekuva on yleensä molemmilla sukupuolilla samankaltainen kuin miehillä X-kromosomaalisessa muodossa. Autosomissa vallitsevasti periytyvässä muodossa taudin vaikeusaste voi vaihdella oireettomuudesta tai hyvänlaatuisesta verivirtsaisuudesta oireiseen proteiinivirtsaisuuteen ja fokaaliseen segmentaaliseen glomeruloskleroosiin. Loppuvaiheen munuaissairauden kehittyminen on yleensä hitaampaa kuin X-kromosomaalisessa muodossa, ja kuulonalenema sekä silmämuutokset ovat harvinaisempia.

Alportin oireyhtymää aiheuttaa rakennevika tyypin IV kollageenissa, joka on osa normaalia munuaiskerästen basaalimembraania. Tyyppi IV kollageenin alfaketjua 5 koodaavan COL4A5-geenin geenivirheet aiheuttavat X-kromosomaalisesti periytyvää muotoa. Autosomissa peittyvästi periytyvää muotoa aiheuttavat COL4A3- ja autosomissa vallitsevasti periytyvää muotoa COL4A4-geenin geenivirheet. Harvinaista XL-DLAS alatyyppiä aiheuttavat COL4A5- ja COL4A6-geenivirheet. Diagnoosi perustuu sukuhistoriaan, kliiniseen kuvaan sekä munuaisbiopsiaan ja voidaan yleensä varmistaa geenitutkimuksella. Perheille tulisi tarjota mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan. Jos perheen tautia aiheuttava geenivirhe on tunnistettu, sikiödiagnostiikka voi olla mahdollista.

Sairauden hoito on oireenmukaista ja tähtää munuaistoiminnan heikkenemisen hidastamiseen esim. ACE:n estäjillä tai ATR:n salpaajilla, diureeteilla ja natriumin saannin rajoituksella. Vaikeimmissa tilanteissa voidaan tarvita dialyysihoitoa tai munuaisensiirto. Potilaat voivat tarvita kuulolaitetta, ja silmien kehityshäiriöissä harkitaan tarvittaessa kirurgista hoitoa. Ennustetta määrittää munuaistaudin eteneminen, munuaissiirto on yleensä tehokas hoitomuoto.

Esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 1/53 000. Yhdysvalloissa Alportin syndrooman on raportoitu selittävän noin 2 % lapsuusiän loppuvaiheen munuaistaudeista.

Orphanet ORPHA63 Tämä artikkeli perustuu maaliskuussa 2020 päivitettyyn Orphanet-tietokannan versioon.