Tämä on Orphanet-artikkeli Orphanet-esittely
Kyseessä on lysosomaalinen kertymätauti. Kliininen kuva on äärimmäisen vaihteleva ja riippuu taudin alkamisiästä. Oireisiin voi kuulua vastasyntyneen pitkittynyt keltaisuus tai kolestaasi sekä maksan ja pernan suurentuminen. Eteneviin, usein vaikeisiin neurologiin oireisiin kuuluu kognitiivinen heikentyminen, pikkuaivoataksia, silmien ylös-alas-liikkeen heikentyminen tai puuttuminen, puhe- ja nielemisvaikeus, dystonia, epileptiset kohtaukset, nauramiseen tai tunnereaktioihin liittyvä lihasjänteyden äkillinen menettäminen (katapleksia) sekä psykiatriset oireet. Maksa ja perna suurentuvat yleensä ennen neurologisia oireita jo vastasyntyneisyyskaudella tai lapsuudessa, mutta joskus vasta aikuisena. Osa sairastuu keuhkosairauteen jo aikaisessa vaiheessa, ja pienellä osalla on nopeasti etenevä maksan vajaatoiminta ja hengitysvajaus jo vauvaiässä. Neurologiset oireet ovat yleensä eteneviä, ja niiden alkamisajankohta vaihtelee vauvaiästä aikuisuuteen.
Taudin aiheuttaa suurella osalla (95 %:lla) geenivirheet solukalvon glykoproteiinia koodaavassa NPC1-geenissä, ja muilla geenivirheet NPC2-geenissä, joka koodaa kolesterolia sitovaa liukoista lysosomin proteiinia. Näiden proteiinien toimimattomuus estää kolesterolin poistumista lysosomeista ja aiheuttaa mm. esteröitymättömän kolesterolin, glukosyylikeramidin sekä gangliosidien kertymistä solujen lysosomeihin.
Diagnoosi varmistetaan geenitutkimuksella. Tautia voidaan seuloa monilla biokemiallisilla tutkimuksilla, jotka osoittavat vapaan kolesterolin kertymistä soluihin sekä heikentynyttä kolesterolien esterifikaatiota.
Periytymistapa on autosominen peittyvä. Sairastuneen vanhemmat ovat yleensä geenivirheen oireettomia kantajia, jolloin heidän jokaisessa raskaudessaan on 25 % riski lapsen sairastumiselle. Perheille tulee tarjota mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan. Sikiödiagnostiikka on vanhempien niin toivoessa yleensä mahdollista, jos taudin perheessä aiheuttavat geenivirheet on tunnistettu.
Hoito on lähinnä oireiden hoitoa. Miglustaatti on hyväksytty joissakin maissa erityisesti neurologisten oireiden hoitoon. Uusia hoitoja tutkitaan. Ennuste on hyvin vaihteleva. Jos neurologiset oireet alkavat hyvin varhain vauvaiässä, elinikä on usein 3–5 vuotta. Kun oireet alkavat myöhemmin lapsuudessa tai nuoruudessa, ennuste on pidempi. Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat 1/45 000–286 000 välillä.
Orphanet ORPHA646 Tämä artikkeli perustuu huhtikuussa 2021 päivitettyyn Orphanet-tietokannan versioon.