Tämä on Orphanet-artikkeli Orphanet-tietokannan esittely
Monikasvainoireyhtymä, johon liittyy medullaarinen kilpirauhassyöpä (MTC) ja muita endokriinisia kasvaimia. MEN2A-alatyyppiin liittyy MTC:n lisäksi feokromosytooma ja/tai primaarinen hyperparatyreoosi. MEN2B-alatyyppiin liittyy aggressiivisesti käyttäytyvä MTC ja feokromosytooma, mutta ei primaarista hyperparatyreoosia.
MEN2 voi tulla esille jo imeväisiässä tai varhaislapsuudessa (MEN2B) tai vasta aikuisena (MEN2A). Oirekuva riippuu siitä, mitä kasvaimia muodostuu. MTC liittyy kaikkiin MEN2-alatyyppeihin, on yleensä ensimmäinen ilmentymä ja muodostuu kilpirauhasen parafollikulaarisoluista. MEN2A:ssa MTC:hen liittyy 50 %:lla feokromosytooma ja 20–30 %:lla primaarinen hyperparatyreoosi. Feokromosytooma on yleensä aina hyvänlaatuinen, multisentrinen, molemminpuolinen ja lisämunuaisen ytimeen rajoittuva. Tyypillisessä MEN2A:ssa primaarinen hyperparatyreoosi on usein melko lievää, ja yhdestä neljään lisäkilpirauhasta on suurentunut. MEN2A:han voi joskus liittyä myös Hirschsprungin tauti tai ihon amyloidoosijäkälä. MEN2B:ssa MTC kehittyy jo varhaislapsuudessa ja on aggressiivinen, leviten jo varhain paikallisiin imusolmukkeisiin tai muuallekin. Noin puolelle potilaista kehittyy feokromosytooma. Lisäksi potilailla on huulten ja kielen neuroomia, ruoansulatuskanavan hermokasvaimia (ganglioneuroomia) sekä silmien ja luuston muutoksia (esim. ns. marfanoidi ruumiinrakenne, pitkänomaiset kapeat kasvot, kaarijalkaisuus, skolioosi, kuopparinta, nivelten yliliikkuvuutta tai skolioosi).
MEN2 aiheutuu aktivoivasta geenivirheestä RET-proto-onkogeenissa, joka koodaa solukalvolla sijaitsevaa tyrosiinikinaasireseptoria. Kliininen alatyyppi riippuu siitä, missä geenin toiminnallisessa osassa geenivirhe sijaitsee. Periytymistapa on autosominen vallitseva. Geenivirheen kantajan jokaisella lapsella on 50 % riski periä geenivirhe. MEN2B-potilaista noin 75 %:lla on uusi geenivirhe. Kliininen diagnoosi perustuu tyypillisten kasvaimien toteamiseen. Kilpirauhassyöpä todetaan kaulan kaikukuvauksella, ja seerumin kalsitoniini- sekä CEA-pitoisuudet ovat suurentuneet. Feokromosytoomaa seulotaan plasman ja/tai virtsan 24 tunnin katekolamiini- ja metanefriinierityksellä sekä lisämunuaisen kuvantamisella. Kliininen MEN2 diagnoosi varmistetaan RET-geenitutkimuksella. Sikiödiagnostiikka on mahdollista, jos perheen geenivirhe on tiedossa.
Taustalla oleva geenivirhe ennustaa taudinkuvaa ja ohjaa hoitoa. Seuranta ja hoito suunnitellaan MTC:n ennustetun aggressiivisuuden perusteella. Seuranta perustuu seerumin kalsitoniinin mittauksen ja kaulan kaikukuvaukseen. Kilpirauhasen poisto tehdään kalsitoniinin noustessa, suuremman riskin ryhmissä joka tapauksessa ennen tai 5 vuoden ikään mennessä. Kilpirauhasen poiston jälkeen tarvitaan elinikäinen tyroksiinihoito. Tyrosiinikinaasin estäjiä voidaan joskus käyttää MTC:n hoidossa. Myös lisämunuaisten ja lisäkilpirauhasten toimintaa seurataan. Ennuste riippuu taudin levinneisyydestä, sitä parantaa varhainen diagnoosi ja kasvainten täydellinen poisto. Esiintyvyydeksi on arvioitu 1/35 000. MEN2A selittää noin 95 % tapauksista.
Orphanet ORPHA653 Tämä artikkeli perustuu kesäkuussa 2021 päivitettyyn Orphanet-tietokannan versioon.
