LDL tulee englannin kielen sanoista low density lipoprotein. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli.

Samoin kuin kokonaiskolesterolissa, LDL-kolesterolinkin kohdalla viitearvojen sijasta käytetään tavoitearvoja. LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimotauti, aivohalvaus tai katkokävely tai joilla on tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes. Siksi heillä pyritään matalampaan arvoon kuin pienen riskin potilailla.

Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen vaaran suuruus riippuu myös muista riskitekijöistä. Valtimosairauden kokonaisriskin arviointiin on kehitetty laskureita (ks. FINRISKI-laskuri THL:n verkkosivulla: ). Jos LDL on koholla, mutta kokonaisriski on hyvin pieni, veren rasva-arvoja ei ole syytä mitata tiheään eikä lääkityksen aloittaminenkaan ole tällöin yleensä aiheellista.

Ruoan tyydyttyneet eli kovat (eläinperäiset) rasvat lisäävät LDL-kolesterolia. Vastaavasti tyydyttymättömät eli pehmeät rasvat (kasvi- ja kalaöljyt) vähentävät sitä. Ruoan kolesterolimäärällä on myös merkitystä, mutta vähäisemmässä määrin kuin rasvojen laadulla. Kolesterolilääkkeet, niin sanotut statiinit, vähentävät tehokkaasti LDL-kolesterolin määrää. Lisää tietoa kolesterolista ja kohonneen kolesterolin hoidosta löydät täältä.

Tutkimukseen valmistautuminen

Paasto ennen näytteenottoa ei ole välttämätön, mutta suositeltava (HUSLAB). Paastoaminen tarkoittaa sitä, että ennen näytteenottoa ollaan syömättä ja juomatta vähintään 10 tuntia. Vettä voi juoda yhden lasillisen.

Käytettyjä lähteitä

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.3.2021). Saatavilla internetissä: