Kreatiinikinaasi on lihassoluissa yleinen entsyymi. Normaalitilassa kreatiinikinaasia joutuu vähäisiä määriä vereen, josta se on mitattavissa. Koska miesten lihasmassa on suurempi kuin naisilla, heidän viitearvonsa ovat korkeammalla tasolla.

Kreatiinitutkimusta käytetään pääasiassa lihastautien diagnostiikassa. Kun lihas vaurioituu, kreatiinikinaasia valuu tavallista enemmän lihassoluista vereen. Mitä suurempi vaurio, sitä enemmän CK-arvo suurenee.

Jos harjoittelematon henkilö äkisti käyttää rajusti lihaksiaan, siihen liittyvä lihasten kipeytyminen ja lieväkin lihasvaurio voi suurentaa CK-arvoa. Vaikea lihasvaurio voi syntyä esimerkiksi äärimmäisen kovasta rasituksesta, ruhje- tai muusta vammasta taijos halvauksen tai voimakkaan humalatilan vuoksi liikuntakyvytön henkilö makaa pitkään samassa asennossa. Tilaa kutsutaan rabdomyolyysiksi, jonka yhteydessä CK-arvo voi nousta kymmeniin tuhansiin.

Viitearvoja pienempi CK-arvo ei liity mihinkään häiriöön. Alhaisesta arvosta ei siis tarvitse olla huolissaan.

Yksi kreatiinikinaasin alamuoto on CK-MBm (MB-alayksikkö, massa). Sitä on paljon sydänlihaksessa, mutta vähän tavallisissa lihaksissa. Se voi olla koholla sydänlihasvaurioiden yhteydessä. Nykyään P-Troponiinitutkimus (ks. P-Troponiini (P-TnT) on tarkempana syrjäyttänyt aiemmin paljon käytetyn CK-MBm-tutkimuksen sydäninfarktin tai sydänlihastulehduksen diagnostiikassa.

Kirjallisuutta

  1. Diagnostiikkakeskus - Ammattilaisen sivusto
  2. Mäkelä S. Rabdomyolyysi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 9.6.2026