Nieluviljelyä voidaan käyttää ratkaistaessa, tarvitaanko nielutulehduksen hoidoksi antibioottia vai ei. Virusten aiheuttamat nielutulehdukset paranevat itsestään ilman antibiootteja. Bakteeriperäiset tulehdukset hoidetaan yleensä penisilliinillä tai muulla antibiootilla. Suurimman osan nielutulehduksista aiheuttaa virus.

Nieluviljely tai streptokokkipikatesti tehdään yleensä kuumeisille potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää. Näin siksi, että nuha ja yskä ovat merkkejä virustulehduksesta. Yskän puuttuminen, leukakulman alaisten imusolmukkeiden aristus ja turvotus, nielurisojen turvotus ja peitteet sekä yli 38 asteen kuume viittaavat streptokokki-infektioon.

Käytännössä ainoa merkittävä nielutulehduksia aiheuttava bakteeri on streptokokki, jota on eri lajeja. Monelle tuttu "angiina" eli nielurisojen bakteeritulehdus on streptokokki A:n aiheuttama. C:llä ja G:lläkin on merkitystä epidemioissa eli kun nielutulehdukseen sairastuu poikkeuksellisen paljon ihmisiä.

Ennen näytteenottoa olisi hyvä olla syömättä ja juomatta vähintään 1 tunti. Näytteeksi otetaan eritettä nielurisojen pinnalta pumpulipuikolla. Näytettä levitetään eli viljellään tätä tarkoitusta varten kehitetylle kasvatusalustalle. Alusta laitetaan kasvamaan lämpökaappiin. Tulos saadaan 1–2 työpäivän kuluttua.

Nielussa pesivän streptokokki-bakteerin osoittamiseksi suositellaan nykyisin ensisijaisesti pikatestiä. Niissä ei viljellä kokonaista bakteeria, mutta ne tunnistavat näytteestä streptokokkien rakenteita. Nopeimmat näistä testeistä antavat vastauksen noin kymmenessä minuutissa. Jos testissä näkyy streptokokkeja, diagnoosi on suurella todennäköisyydellä oikea ja hoito voidaan aloittaa. Negatiivinen tulos (streptokokkia ei löydy) voidaan varmistaa nieluviljelyllä, ainakin jos tauti pitkittyy.

Nieluviljelyn yhteydessä voidaan myös testata bakteerien antibioottiherkkyyttä.