Yleistä

Halvaus syntyy, kun lihashermotus häiriintyy tai loppuu kokonaan jossakin osassa lihaksistoa. Useimmiten halvauksesta puhutaan, kun jokin keskushermoston eli aivojen tai selkäytimen alue vaurioituu. Tällöin halvaantuu se kehon osa, jonka hermottamisesta vahingoittunut keskushermoston alue on huolehtinut.

Halvauksen syyt

Halvaus voi johtua myös ääreishermon tai selkäytimestä ulos tulevien hermojuurten vauriosta tai sairauksista (ks. Polyradikuliitti eli hermojuuritulehdus (Guillain-Barrén oireyhtymä))

Aivohalvauksessa aivojen verenkiertohäiriö vahingoittaa tavallisesti aivojen toista puoliskoa, jolloin halvausoireet ilmenevät hermoratojen risteämisen vuoksi vastakkaisella puolella kehoa. Kaikkein yleisin aivohalvaustyyppi vaikuttaa toiseen yläraajaan ja samanpuoliseen kasvojen alaosan lihaksistoon.

Halvauksia voi syntyä myös ääreishermojen sairauksissa. Tällöin halvaus on paikallinen ja koskee vain sitä aluetta, jonka toiminnasta kyseinen hermo huolehtii. Esimerkkejä ovat

Harvoin ääreishermoston toiminta voi häiriintyä jonkin yleissairauden seurauksena niin, että halvauksia esiintyy eri puolilla kehoa.

Joskus halvauksen syynä on aivokasvain tai MS-tauti, jolloin halvauksen paikka ja laatu riippuu kokonaan siitä, millä aivojen, tai MS-taudin suhteen myös selkäytimen, alueella muutoksia on.

Täydellisessä selkäydinvammassa tai -sairaudessa, jolloin koko selkäytimen poikkipinta-ala tietyllä tasolla on vaurioitunut, hermoyhteys vaurion kohdasta alaspäin katkeaa kokonaan. Tällöin syntyy molempien alaraajojen halvaus (vaurio rintarangan alueella) tai kaikkien neljän raajan halvaus (vaurio kaularangan alueella).

Myös osittaisia, vain tiettyjä selkäytimen alueita vaurioittavia vammoja ja sairauksia esiintyy. Tuolloin oirekuva riippuu vaurion tarkasta sijainnista.

Halvausten oireet

Oireet riippuvat halvauksen aiheuttajasta.

Aivoverenkiertohäiriöt

Halvaus syntyy yleensä äkisti. Yleisin oire on lihasvoiman heikentyminen yhdessä tai useammassa raajassa osittain tai kokonaan. Esimerkiksi aamulla herätessä potilas huomaa, että toinen käsi ei toimi ja suupieli roikkuu.

Tälllöin esiintyy usein myös muita oireita: tuntohäiriöitä halvaantuneella alueella, puheen tuoton häiriöitä, afasiaa eli sanojen löytymis- ja/tai ymmärtämisvaikeutta sekä näköhäiriöitä, kuten näkökenttäpuutoksia.

Oireina voi olla myös niin sanottuja neuropsykologisia häiriöitä, esimerkiksi muisti- ja hahmottamishäiriöitä.

Kipua ei esiinny juuri koskaan.

Lihasheikkouden lisäksi voi esiintyä muitakin oireita, esimerkiksi tunto-, näkö-, puhe- ja nielemishäiriöitä sekä huimausta ja sekavuutta. Ainoina oireina esiintyessään näitä oireita ei kuitenkaan kutsuta halvaukseksi, vaikka ne voivatkin esiintyä osana aivohalvausoireistoa.

Muut halvauksen aiheuttajat

Ääreishermon vauriossa voi tuntua paikallista, kovaakin kipua jo ennen halvausoireita.

MS-taudin halvausoireet puolestaan ilmaantuvat asteittain tuntien tai päivien aikana ja väistyvät taas muutaman viikon kuluttua, jolloin vointi palautuu tavallisesti aiemman kaltaiseksi.

Aivokasvaimissa halvausoireet kehittyvät useimmiten vähitellen ja asteittain.

Milloin hoitoon

Jos ilmaantuu äkillinen toispuolinen lihasheikkous kasvoissa ja/tai raajoissa, puhe- tai nielemishäiriö tai toisen silmän näön pimentyminen, on vuorokaudenajasta riippumatta hakeuduttava nopeasti lähimpään sairaalaan hoitoon.

Aina oireet eivät ole selvät, vaan voi esiintyä esimerkiksi lievä ja ohimenevä lihasheikkous tai puhehäiriö. Sen syynä on usein ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö. Tällöinkin on syytä hakeutua nopeasti päivystykseen tutkittavaksi.

Halvausten hoito

Halvauksen hoito riippuu kokonaan siitä, mikä sen on aiheuttanut. Hoidoista kerrotaan tarkemmin näiden sairauksien kohdalla.

Kirjallisuutta

  1. Atula S. Lihasheikkous ja halvausoire. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.12.2021.