Etusivu » Hakutulokset » Hampaiden narskutus (bruksismi)

Hampaiden narskutus (bruksismi)

Lääkärikirja Duodecim
30.11.2018
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Bruksismilla tarkoitetaan joko unen aikaista tai valveilla tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja hidasliikkeistä narskutusta.

Bruksismi on lievänä hyvin yleistä, ja ajoittaisena sitä ilmenee suurella osalla aikuisista ja nuorista. Hankala-asteista ja hoitotoimenpiteitä edellyttävää bruksismia esiintyy 5–10 %:lla aikuisista.

Bruksismi on vahvasti perinnöllinen ominaisuus, jonka arvellaan olevan keskushermoston säätelemä tapahtuma. Aikaisemmin arveltiin purentahäiriöiden aiheuttavan bruksismia, mutta tähän oletukseen ei ole selvää näyttöä. Stressi, runsas tupakointi, kahvin juonti ja alkoholin käyttö voivat lisätä bruksismia, kuten myös uniapnea, suun kuivuminen ja refluksitauti. Bruksismi voi olla myös Parkinsonin taudista johtuva oire tai masennuslääkkeiden ja psykostimulanttien haittavaikutus.

Voimakas ja usein ilmenevä bruksismi voi vaurioittaa hampaita ja niiden kiillettä ja aiheuttaa hammaspaikkojen lohkeamista. Se voi aiheuttaa erilaisia suun seudun kiputiloja, suun limakalvon haavaumia, korvakipua, tinnitusta tai päänsärkyä. Puremalihasten liikarasitus voi heijastua myös kasvoihin ja aiheuttaa kaulan ja hartioiden lihasjäykkyyttä ja kiputiloja.

Itsehoito

Stressin hallinta, erilaiset rentoutusmenetelmät ja monipuolinen liikunta voivat vähentää bruksismia. Jatkuva purukumin käyttö voi lisätä bruksismin aiheuttamaa purentalihasten rasittumista, joten sitä on syytä välttää. Purentalihasten rasittuneisuutta voi vähentää niiden hieronnalla, venyttelyllä ja lämpö- ja kylmähoidolla.

Bruksismin aiheuttamiin kipuihin voi käyttää tavanomaisia kipulääkkeitä. Unen laatua voi parantaa erilaisin unihygienisin keinoin. Tupakoinnin lopettaminen sekä kahvin ja alkoholin käytön vähentäminen voivat vähentää bruksismia.

Milloin hoitoon

Jatkuvasti ilmenevän ja voimakkaan bruksismin kohdalla on aina hyvä kääntyä lähiviikkojen kuluessa hammaslääkärin puoleen. Hoidossa käytetään yön aikana purentakiskoja sekä joillakin vaikea-asteisesta bruksismista kärsivillä noin kolmen kuukauden välein annettavia botuliinitoksiini-injektioita. Botuliinitoksiini lamaa purentalihasten toimintaa, joka voi aiheuttaa nielemisvaikeuksia tai suun seudun liikkeiden epäsymmetrisyyttä.

Kipua voidaan hoitaa vaihtelevalla menestyksellä tulehduskipulääkkeillä tai lihasjännitystä vähentävillä lääkkeillä. Masennuslääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden käytön ei ole osoitettu vähentävän bruksismia.

Käytettyjä lähteitä

Kirveskari P. Bruksismi. Duodecim 2006;122:676–83 «/xmedia/duo/duo95601.pdf»1

Rintakoski K. Sleep bruxism – genetic factors and psychoactive substances. Studies in Finnish twins. Academic dissertation. University of Helsinki 2013 «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44685/rintakoski_dissertation.pdf»2.

Käypä hoito -suositus Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50057»3 (potilasversio: ks. «Purentaelimistön toimintahäiriöt»2).