Etusivu » Tavallinen iktyoosi (ichthyosis vulgaris)

Tavallinen iktyoosi (ichthyosis vulgaris)

Lääkärikirja Duodecim
12.11.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Iktyoosit, vanhalta nimeltään kalansuomutaudit, ovat perinnöllisiä tauteja, joissa ihon sarveisaineksen muodostumisessa on häiriöitä. Iho on kuiva ja hilseilevä. Hilse voi olla hentoa tai suurisuomuista. Erilaisia iktyooseja ja oireyhtymiä, joissa iktyoosi esiintyy osaoireena, on kymmeniä. Monet niistä ovat erittäin harvinaisia. Tavallisin iktyooseista on ichthyosis vulgaris eli "tavallinen iktyoosi", jota sairastaa Suomessa muutama sata henkilöä. Se periytyy vallitsevasti, jolloin sairautta esiintyy joka sukupolvessa, yhtä lailla pojilla kuin tytöillä, ja lapsen sairastumisriski on 50 %. Tautimuoto on lievä.

Oireet

Tavallisessa iktyoosissa (ichthyosis vulgaris) säärien etu- ja sivupinnoille, vähäisemmässä mitassa myös kyynärvarsien ojentajapuolille ilmestyy kuivaa, jauhomaista hilseilyä (kuva «Iktyoosi hartiaseudussa»1). Säärissä hilseily voi olla myös suurisuomuista ja muistuttaa kalan suomuja (kuva «Iktyoosi ("kalansuomutauti")»2). Hilseilyä ei tule kaulaan, kasvoihin, kyynär- tai polvitaipeisiin eikä vaippa-alueelle. Olkavarsissa ja reisissä sarveistuminen voi korostua karvatuppiaukoissa. Iho-oireet alkavat vasta ensimmäisen ikävuoden jälkeen, ovat voimakkaimmillaan lapsuusiässä ja vähentyvät hiljalleen murrosiän jälkeen. Kesäisin oireita on vähemmän kuin talvella. Osalla potilaista, 25–50 %:lla, on myös atooppinen ihottuma «Atooppinen ihottuma aikuisilla»1. On usein vaikeaa sanoa varmasti, johtuuko ihon kuivuus ja hilseily iktyoosista vai atopiasta vai molemmista. Iktyoosin ja atooppisen ihottuman välille on löydetty sidos, erään säikeisen valkuaisen (filaggriinin) synteesiä säätelevän geenin mutaatiot. Iktyoottinen iho ei juuri kutia, mutta atopiassa kutina on yleensä voimakasta.

Muut iktyoosimuodot ovat harvinaisia, ja oireet vaihtelevat suuresti tapauksesta toiseen.

Taudin toteaminen

Tavallinen iktyoosi todetaan ihottuman ulkonäön ja sukuhistorian perusteella. Ihokoepalasta voi olla apua. Tauti on tavallisesti kuitenkin niin lieväoireinen, ettei koepalaa tarvita.

Itsehoito

Päivittäinen voitelu perus- tai kosteusvoiteella riittää useimmissa tapauksissa pitämään ihon kuivuuden ja hilseilyn siedettävänä. Karbamidia eli ureaa sisältävät voiteet tuntuvat toisten mielestä tehokkaammilta kuin tavalliset perus- ja kosteusvoiteet. Kesällä hilseily vähentyy, saattaapa hävitäkin muutamaksi kuukaudeksi kokonaan auringon ultraviolettisäteilyn ansiosta.

Milloin hoitoon?

Lääkärillä ei ole tarjolla tavalliseen iktyoosiin edellä mainittuja parempia hoitokeinoja. Lääkärissä käynti on paikallaan, jos diagnoosissa on epäselvyyttä tai potilaalla on myös atooppisen ihottuman oireita.

Ehkäisy

Perinnöllisiä iktyooseja ei voi ehkäistä.

Käytetyt lähteet

Saariaho-Kere U, ym. Periytyvät ihotaudit. Kirjassa: Ihotaudit. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Lisää aiheesta

Iktyoosit http://www.iholiitto.fi/

Käytettyjä lähteitä

Schwartz RA. Hereditary and aquired ichthyosis vulgaris. www.emedicine.medscape.com/article/1112753