Etusivu » Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)

Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)

Lääkärikirja Duodecim
24.2.2014
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Palmoplantaarisessa pustuloosissa (pustulosis palmoplantaris, PPP) on kämmenissä ja jalkapohjissa sameita rakkuloita. Tauti on krooninen ja kestää vuosikymmeniä. Oireiden vaikeusaste ja laajuus vaihtelevat. Iho-oireita ei ole kämmenien ja jalkapohjien ulkopuolella. Tauti ei ilmeisesti ole perinnöllinen, vaikka joskus tapauksia nähdään peräkkäisissä sukupolvissa. Tupakointi altistaa taudille ja pahentaa sitä, minkä syynä katsotaan olevan nikotiinin vaikutus hikirauhasiin.

Märkärakkulainen psoriaasi (ks. «Psoriaasi»1) ja silsa (ks. «Jalkasilsa (jalkasieni)»2) ovat tärkeimmät ihotaudit, joihin palmoplantaarinen pustuloosi joskus voidaan sekoittaa. Pidetään todennäköisenä, että joka neljännellä tai viidennellä rakkulointi onkin psoriaasia. Myös infektioekseemassa (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»3) on samankaltaisia muutoksia, ei kuitenkaan selviä sameita rakkuloita. Tauti saattaa joskus liittyä keliakiaan (ks. «Keliakia»4), ja samoilla potilailla voi olla myös kilpirauhasen toimintahäiriö. Reuman ja psoriaasin hoidossa käytössä olevat biologiset TNF-alfan estäjälääkkeet voivat laukaista PPP:n kaltaisen ihoreaktion.

Oireet

Kämmeniin tai jalkapohjiin tai kumpiinkin ilmaantuu puuskittain sameanvalkoisia tai keltaisia märkärakkuloita, joiden läpimitta on muutama millimetri (kuva «Pustulosis palmoplantaris kämmensyrjässä»1 ja «Jalkapohjan pustulosis palmoplantaris»2). Parissa viikossa rakkulat muuttuvat ruskeiksi. Sitten alkaa hilseily, joka voi olla runsasta. Kutinaa ei yleensä ole, mutta voimakasoireisessa taudissa varsinkin jalkapohjiin kehittyy kipeitä halkeamia. Ihottuma haittaa kävelyä ja työntekoa. Se voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Taudin toteaminen

Diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Koepalaa ei tarvita. Bakteeriviljelyssä kasvaa vain ihon normaalikasvustoon kuuluvia bakteereita. Sieniviljelyssä ei kasva silsasieniä tai muita taudinaiheuttajia (viljelytulos on negatiivinen). Jos muutoksia on kämmenten ja jalkapohjien ulkopuolella, tauti on todennäköisesti märkärakkulainen psoriaasi. Diagnoosi tehdään siinäkin tapauksessa taudin kliinisen kuvan perusteella. Koepalasta tai laboratoriotutkimuksista ei ole hyötyä.

Itsehoito

Jos PPP-potilas tupakoi, on tupakoinnin lopettaminen tärkein hoitokeino. Käsien ja jalkojen kylvettely ja vaseliini tai rasvaiset perusvoiteet (ks. «Perusvoiteet»5) kylvettelyn jälkeen helpottavat jonkin verran.

Milloin hoitoon?

Kaikki märkärakkulaiset kämmen- ja jalkapohjaihottumat kuuluvat lääkärin diagnosoitaviin tauteihin. Parantavaa hoitoa ei ole tarjolla. Hoidon tavoite on oireiden vähentäminen ja toimintakyvyn säilyttäminen. PPP:n hoitona käytetään ulkoisesti vahvoja kortisonivoiteita, joskus PUVA-hoitoa (psoraleeni + ultravioletti A -säteily), usein myös sisäisiä lääkehoitoja (mm. asitretiini, metotreksaatti, siklosporiini ja dapsoni). Lääkkeet eivät ilmeisesti lyhennä taudin kestoa, mutta ne pitävät oireet kurissa.

Ehkäisy

Koska taudin syytä ei tunneta, sen puhkeamista ei voi muuten ehkäistä kuin tupakoimattomuudella.

Käytettyjä lähteitä

Marsland AM, Chalmers RJ, Hollis S ym. Interventions for chronic palmoplantar pustulosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD001433. «PMID: 16437433»PubMed

Mrowietz U, van de Kerkhof PC. Management of palmoplantar pustulosis: do we need to change? Br J Dermatol 2011;164(5):942-6. «PMID: 21275942»PubMed