Etusivu » Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)

Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)

Lääkärikirja Duodecim
21.12.2020
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Palmoplantaarinen pustuloosi (pustulosis palmoplantaris, PPP) on krooninen, aaltomaisesti oireileva ihotauti, jonka oireena on kämmenien ja jalkapohjien sameat rakkulat. Tauti kestää tyypillisesti vuosikymmeniä ja oireiden vaikeusaste ja laajuus vaihtelevat.

Palmoplantaarinen pustuloosi kuuluu samaan tautikirjoon kuin psoriaasi1, ja siihen on ilmeisesti jonkin verran perinnöllistä taipumusta. Tupakointi on tärkein PPP:lle altistava ja pahentava tekijä ja valtaosa potilaista joko tupakoi tai on hiljan tupakoinut. Myös infektiot kuten nielu- tai hammasperäinen tulehdus tai kosketusallergia metallille kuten nikkelille voivat pahentaa tautia. Merkittävällä osalla potilaista on PPP:n ohella niveloireita, metabolinen oireyhtymä tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Muun muassa nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa käytettävät biologiset TNF-alfan estäjälääkkeet voivat joskus laukaista PPP:n.

Palmoplantaarisen pustuloosin oireet

Kämmeniin, jalkapohjiin tai molempiin ilmaantuu puuskittain sameanvalkoisia tai keltaisia märkärakkuloita, joiden läpimitta on muutama millimetri (kuva «Pustulosis palmoplantaris kämmensyrjässä»1 ja «Jalkapohjan pustulosis palmoplantaris»2). Rakkulat muuttuvat parissa viikossa ruskeiksi ja ympäröivä iho punoittaa ja hilseilee. Kutinaa ei yleensä ole, mutta voimakasoireisessa taudissa varsinkin jalkapohjiin kehittyy kipeitä halkeamia. Ihottuma haittaa käsien käyttöä ja kävelyä, ja voi myös aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Palmoplantaariseen pustuloosiin liittyy lähes puolella kynsioireita kuten onykolyysiä (kynnen irtoamista kärjestä) tai pieniä kuoppia kynsilevyssä (ks. « Kynsimuutokset »11).

Osalla on nivelkipuja. Iho-oireita ei ole kämmenien ja jalkapohjien ulkopuolella.

Palmoplantaarisen pustuloosin toteaminen

Diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Koepalaa ei yleensä tarvita, ja bakteeriviljelyssä kasvaa vain ihon normaalikasvustoon kuuluvia bakteereita. PPP voi joskus näyttää silsalta2, mutta sieniviljelyssä ei todeta silsasieniä tai muita taudinaiheuttajia. Jos muutoksia on kämmenten ja jalkapohjien ulkopuolella, tauti on todennäköisesti märkärakkulainen psoriaasi1. Pidetään todennäköisenä, että joka neljännellä tai viidennellä rakkulointi onkin psoriaasia.

Palmoplantaarisen pustuloosin itsehoito

Jos PPP-potilas tupakoi, on tupakoinnin lopettaminen tärkein hoitokeino.

Käsien ja jalkojen kylvettely ja vaseliini tai rasvaiset perusvoiteet3 kylvettelyn jälkeen auttavat jonkin verran.

Milloin lääkäriin?

Kaikki märkärakkulaiset kämmen- ja jalkapohjaihottumat kuuluvat lääkärin diagnosoitaviin tauteihin.

Parantavaa hoitoa ei ole tarjolla, ja hoidon tavoite onkin oireiden vähentäminen ja toimintakyvyn säilyttäminen.

PPP:n hoitona käytetään ulkoisesti vahvoja kortisonivoiteita, joskus PUVA-hoitoa (psoraleeni + ultravioletti-A-valohoito), ja usein myös sisäisiä lääkehoitoja (mm. asitretiini, metotreksaatti ja siklosporiini).

Palmoplantaarisen pustuloosin ehkäisy

Koska taudin perussyytä ei tunneta, sen puhkeamista ei voi muuten ehkäistä kuin välttämällä tupakointia.

Käytettyjä lähteitä

Marsland AM, Chalmers RJ, Hollis S ym. Interventions for chronic palmoplantar pustulosis. Cochrane Database Syst Rev. 2020 Jan 20;1(1):CD011628.Marsland AM, Chalmers RJ, Hollis S ym. Interventions for chronic palmoplantar pustulosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD001433. «PMID: 16437433»PubMed

Misiak–Galazka M ym. Palmoplantar Pustulosis: Recent Advances in Etiopathogenesis and Emerging Treatments. Am Journal of Clin Dermatol 2020;21:355–370.