Etusivu » Huulitulehdus

Huulitulehdus

Lääkärikirja Duodecim
7.7.2015
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Huulitulehdus voi olla atooppisen ihottuman (ks. «Atooppinen ekseema (ihottuma)»1) tai ruoka-allergian (ks. «Ruoka-allergia»2) oire, lääkkeen sivuvaikutus, ärsytystä toistuvasta huulien nuolemisesta, allergiaa tai ärsytystä huulipunista tai -rasvoista tai auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttama ihosyövän esiaste. Joskus suupieliin ja laajemmallekin alueelle pesiytyy hiiva, Candida albicans. Se voi olla oire sairauksissa kuten punajäkälä, tavallinen pemfigus, punahukka, sarkoidoosi ja Crohnin tulehduksellinen suolistosairaus. Huulitulehduksen taudinkuvasta voidaan usein päätellä sen mahdollinen aiheuttaja. Suupielten tulehdus (ks. «Suupielten tulehdus»3) käsitellään toisaalla.

Atooppinen huulitulehdus

Monilla atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla huulet rohtuvat, hilseilevät ja halkeilevat helposti. Oireita on useammin suuhengittäjillä (ks. kuva «Halkeileva huulitulehdus atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla»1). Huulet rohtuvat etenkin talvella. Oireita pahentaa huulien nuoleskelu ja pureminen. Moni joutuu huulien nuoleskelukierteeseen. Hoidoksi riittää useimmiten puhdistettu vaseliini, jota käytetään korkeintaan kahdesti päivässä. Hankalampiin oireisiin auttaa yleensä hydrokortisonivoide, jota saa käyttää korkeintaan viikon verran yhteen mittaan. Hydrokortisonivoidehoidon voi uusia aikaisintaan parin viikon tauon jälkeen. Elleivät oireet pysy siedettävinä, lääkäriltä saa tehokkaampia voiteita.

Kosketusallergia

Monilla atoopikoilla tuoreet hedelmät ja juurekset aiheuttavat kutinaa ja turvotusta suussa. Se on tavallisinta koivuallergisilla, joilla samoista ruoista tulee tulehdusta, turvotusta ja hilseilyä huuliin. Suuoireet häviävät puolessa tunnissa, mutta huulireaktion parantuminen vie muutaman päivän. Ellei allergiaa tunnisteta, huulioireet voivat kestää lähes jatkuvasti viikkoja tai kuukausia. Tuoreruokien aiheuttamaa allergista huulitulehdusta on usein vaikea erottaa tavallisesta ei-allergisesta atooppisesta huulitulehduksesta. Hoitona on allergiaa aiheuttavien ruokien (allergeenien) välttäminen ja tarvittaessa hydrokortisonivoide korkeintaan viikon ajan yhteen mittaan.

Hammastahna voi aiheuttaa huulitulehduksen välittömän kosketusurtikarian ja viivästyneen kosketusallergian mekanismilla. Yleensä aiheuttajana on herkistyminen tuoksuaineelle.

Huulivoiteiden ja huulipunien hajusteet ja säilötteet, harvemmin muut aineet voivat aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa. Lievimmillään reaktio tuntuu ja näkyy huulien rohtumisena, voimakkaimmillaan äkäisenä ihottumana, joka leviää 1–2 cm suun ympäristöön. Oireet katoavat allergeenia välttämällä parissa viikossa. Allergiadiagnoosi tehdään lapputestien (ks. «Lapputestit»4) avulla.

Ärsytysihottuma

Sekä puikko- että voidemaisissa huulirasvoissa on usein ärsyttäviä aineita, kuten risiiniöljyn johdoksia. Toistuvassa käytössä ne ärsyttävät huulia. Huulet rohtuvat ilman voidetta muutamassa kymmenessä minuutissa niin, että rasvaa on käytettävä jopa kymmeniä kertoja päivässä. Hoitona on kaikkien huulirasvojen käytöstä luopuminen. Tilalle otetaan puhdistettu vaseliini, jota saa käyttää korkeintaan kahdesti vuorokaudessa. Tarvittaessa tulehduksen rauhoittamiseen käytetään hydrokortisonivoidetta korkeintaan viikon ajan yhteen mittaan. Huulipunat eivät aiheuta samanlaista kierrettä kuin huulirasvat.

Joillakin lapsilla, harvoin aikuisilla on tapana pureskella huuliaan, tai oikeammin ihoa huulten ympärillä (ks. kuva «Huulenpurija»2). Kierteen katkaiseminen vaatii useimmiten parin viikon mittaisen kortisonivoidehoidon ja sen jälkeen vielä jotakin perusvoidetta (ks. «Perusvoiteet»5) muutaman viikon ajan. Voide saa maistua pahalta, sillä se hillitsee tätä ikävää tapaa. Huulten nuolijoille kehittyy puolestaan samantapainen ärsytys kuin huulirasvoista.

Lääkkeen sivuvaikutus

Sisäinen aknelääke isotretinoiini kuivattaa jokaisen huulet. Kuivuminen loppuu kuukaudessa sen jälkeen, kun lääkekuuri on loppunut. Myös muut retinoidiryhmän lääkkeet aiheuttavat huulten rohtumista. Isotretinoiinin aiheuttama huulien kuivumiseen auttavat vaseliini ja huulipuna tai -rasva. Lääkeihottumissa käännytään lääkärin puoleen.

Aktiininen huulitulehdus

Auringon UV-säteily vaurioittaa huulien pintakerrosta niin, että ajan mittaan solujen kypsyminen häiriintyy. Muutoksia on tavallisesti vain alahuulessa, johon aurinko pääsee paistamaan esteettömämmin kuin ylähuuleen. Se hilseilee, halkeilee ja rupeutuu (ks. kuva «Aktiininen huulitulehdus»3). Muutos vastaa iholla esiintyvää aurinkokeratoosia. Kyseessä on okasolusyövän esiaste. Se kuuluu lääkärin hoitoon. Yleisin hoito on vaurioituneen alueen jäädytys nestetypellä (ks. «Ihon jäädytyshoito (kryohoito)»6).

Granulomatoottinen huulitulehdus eli orofasiaalinen granulomatoosi

Granulomatoottinen huulitulehdus voi olla tulehduksellisen suolistosairauden, Crohnin taudin ensioire. Tyypillinen potilas on nuori. Poskien ja ikenien limakalvolla on mukulakivimäisyyttä, poimuttumista ja hetuloita. Ienalue voi olla voimakkaan punainen ja turvoksissa. Huuliturvotus on kiinteää, tavallisesti vain ylä- tai alahuulessa. Suussa voi olla toistuvia aftahaavoja. Joka toiselle nuorelle kehittyy krooninen suolitulehdus, Crohnin tauti. Suolisairaus puhkeaa tavallisesti kuuden kuukauden kuluessa, mutta voi ilmaantua myös useamman vuoden jälkeen. Huulitulehduksen hoitona käytetään vahvoja kortisonivoiteita, takrolimuusivoidetta tai kortisonipistoksia, harvemmini sisäisiä lääkityksiä. Granulomatoottista huulitulehdusta esiintyy myös mm. sarkoidoosissa, mutta muut syyt ovat harvinaisia.

Ektooppiset talirauhaset (Fordycen täplät)

Neljällä viidesosalla väestöstä on suun tai ylähuulen limakalvolla 1–2 mm:n suuruisia, oireettomia, vaaleita täpliä. Näitä Fordycen täpliä on aikuisilla posken limakalvolla (kuva «Fordyce spots»4) tai ylähuulessa (kuva «Ektooppiset talirauhaset»5). Kuvissa täpliä näkyy runsaasti, mutta tavallisesti niitä on vähemmän. Pienet vaaleat kyhmyt eivät arista eikä niistä ole muuta kuin esteettistä haittaa. Ne ovat talirauhasia, jotka ovat kasvaneet epätavalliseen paikkaan (ektooppisia). Ne eivät ole yhteydessä karvatuppiin, kuten talirauhaset normaalisti ovat. Taipumus Fordycen täpliin on perinnöllinen. Niitä ei tarvitse hoitaa eikä niihin tepsivää hoitoa olekaan.

Käytettyjä lähteitä

Zug KA, Kornik R, Belsito DV ym. Patch-testing North American lip dermatitis patients: data from the North American Contact Dermatitis Group, 2001 to 2004. Dermatitis 2008;19(4):202-8. «PMID: 18674455»PubMed

Kolho K-L, Pitkäranta A. Nuoren potilaan turvonnut huuli ja suun mukulakivimäinen tulehdusmuutos – syynä orofasiaalinen granulomatoosi. Duodecim 2010;126(21):2518-23. «/xmedia/duo/duo99164.pdf»1